Ilmiöt
Vanhuuseläkkeen hakeminen on aika yksinkertainen toimitus. Ei ole pakko edes tietää, missä työeläkeyhtiössä on vakuutettuna. Eläkeyhtiöt lähettävät väärään paikkaan tulleet hakemukset oikeaan osoitteeseen.
Teksti Jaakko Takalainen, Ilkka Heino, Getty Images
12.06.2024
Myös ennenaikainen eläkkeen nostaminen tai eläkkeen lykkääminen on helpohkoa, kunhan laskee kaikki seuraukset tarkkaan.
Iän ylittäessä 55 ikävuotta alkaa vanhuudenturva ehkä kiinnostaa. Miten vanhuuseläkettä haetaan, työeläkeyhtiö Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen?
– Vanhuuseläkkeen hakeminen on suoraviivaista toimintaa. Täytyy selvittää työnantajaltaan, missä eläkeyhtiössä on vakuutettuna. Työsuhteen täytyy päättyä ennen eläkkeen alkamista, muuten eläkkeeseen ei ole oikeutta. Eläkehakemus on helpointa tehdä verkossa.
– Ja jos lähettää eläkehakemuksen väärään yhtiöön, ei sekään haittaa. Yhtiöt ohjaavat hakemuksen oikeaan paikkaan.
Ilmarisessa palvelun nimi on OmaEläke (www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/henkiloasiakkaan-asiointi/). Kokeillaanpa.
Vahvan tunnistautumisen jälkeen aukeaa valikko, josta löytyy vanhuuseläkkeelle haku. Vanhuuseläkehakemus tulee saataville OmaEläke-palvelussa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen eläkkeen alkamista.
Samasta valikosta voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä ja osakuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea sekä perhe-eläkettä.
Outi Pekkarinen kehottaa kaikkia palkansaajia käymään tarkastamassa kertynyt työeläke joko oman eläkeyhtiönsä sivustoilla tai Työeläke.fi palvelun (www.tyoelake.fi/tyoelakeote/) sivuilta.
Pekkarisen mielestä omasta eläkkeestään kannattaa kiinnostua ajoissa, edes vähän. Nykyisin jo 17-vuotiaana tehty työ kartuttaa eläkettä. Ennen vuotta 2005 alle 23-vuotiaana tehty työ ei kartuttanut eläkettä.
– Nykyinen eläkesääntö on sillä lailla reilu, että jokainen työssä ansaittu euro kartuttaa eläkettä, sanoo Pekkarinen.
Työeläke.fi-sivustolta löytyvät laskurit eläkeikään, eläkearvioon, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE), perhe-eläkkeeseen, YEL-työtulosuositukseen ja eläkkeeseen perhevapaan ajalle.
Entä jos haluaa saada työeläkettä jo ennen varsinaista vanhuuseläkettä? Tai haluaa jatkaa töissä eläkeiän jälkeen?
Osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE) ovat oikeutettuja 61-vuotiaat (1961 ja ennen sitä syntyneet) ja 62-vuotiaat (1962–1964 syntyneet). Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden OVE-ikä vahvistetaan myöhemmin.
– OVE on joustava eläkelaji. Se jatkuu siihen saakka, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle. Kertyneestä eläkkeestä voi valita maksuun 25 vai 50 prosenttia.
– Mutta on hyvä muistaa, jos jää OVElle ennen alinta vanhuuseläkeikää, sen ottaminen pienentää tulevaa eläkettä pysyvästi. Vähennys on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, joka on OVEn ja alimman vanhuuseläkeiän välissä, Pekkarinen toteaa.
Toisaalta hänen mukaansa osittainen vanhuuseläke antaa vapaat kädet työntekoon eläkkeen rinnalla. Voi tehdä töitä samanaikaisesti niin paljon kuin haluaa tai lopettaa työt kokonaan.
Sen sijaan jos ei jää vanhuuseläkkeelle heti kun se olisi mahdollista, tulevaa eläkettä kasvattaa lykkäyskorotus. Sekin on 0,4 prosenttia, mutta siis plussaa, jokaiselta tehdyltä kuukaudelta alimman eläkeiän jälkeen. Jos ihminen esimerkiksi työskentelee 65-vuotiaasta 68-vuotiaaksi, nousee hänen lopullinen työeläkkeensä 14,4 prosenttia, mitä Outi Pekkarinen pitää huomattavana lisäyksenä.
– Verotuksen vaikutusta kannattaa arvioida verottajan sivuilla veroprosenttilaskurilla, Pekkarinen sanoo.
Pekkarinen haluaa muistuttaa, että työeläkejärjestelmä tuo turvaa myös pahan päivän varalle esimerkiksi työkyvyttömyyden kohdalla.
Eläkkeelle meno muuttaa arjen rutiinit, päivittäinen tekeminen menee uusiksi. Työterveyspsykologi Heli Hannonen kannustaa uuteen elämänvaiheeseen astuvia olemaan uteliaita ja kokeilemaan uutta.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on monelle helpotus, mutta toisinkin voi olla. Joillekin hyvä työyhteisö ja työkaverit ovat olleet tärkeitä, ja työ on ollut merkityksellistä. Voiko eläkkeellä oloon valmistautua?
– Kyllä voi. Mutta on hyvä muistaa, että kun työ ei enää rytmitä elämää, elämä muuttuu. Ja muutos vaatii aina sopeutumista, sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta.
– Kun työkaverit jäävät pois, on parempi hakeutua johonkin ryhmään, olipa kyse sitten opiskelusta tai harrastuksista. Ihminen tarvitsee ympärilleen muita. Toki joillekin yksin opiskelu tai harrastaminen on luontevampaa.
Hannonen vannoo myös rutiinien nimiin.
– Kun eläkeläisellä on mikä tahansa vakituinen ryhmä tai kokoontuminen, hän tapaa väistämättä muita ihmisiä ja saa keskustella. Rutiinien hankkimisen eteen kannattaa nähdä vaivaa.
Jos tulee olo, ettei ole kivaa, eläkeläisen kannattaa katsella ympärilleen: onko uusia asioita ja tekemisiä tarjolla? Pakko ei toki enää ole mihinkään.
– Mutta mitään tekemättömyys johtaa helposti sohvaperunaksi muuttumiseen, varottaa Hannonen.
AKT:n aloilla tulee monille fyysisiä vaivoja ja kulumia. Niitä Hannonen lääkitsisi salilla kuntoilulla tai vaikka puutarhanhoidolla.
Lisäksi Heli Hannonen tähdentää mielen virkeyden ylläpitoa.
– Niin kuin lihaksia, myös aivoja voi treenata. Kaikenlainen lukeminen, sudokut, ristisanat ja kulttuuririennot ovat hyväksi mielelle, sanoo Hannonen.
Aivojen treenaamista on myös asioiden etukäteen suunnittelu.
– Mutta toisaalta: jos ensimmäiset kolme kuukautta eläkkeellä on tunnin tarkkuudella ohjelmoitu aamusta iltaan, sekin käy raskaaksi, Hannonen naurahtaa.
Hannosen mukaan oma identiteetti, uusi minäkuva löytyy ajan kanssa eläkkeellä.
– Yhden päivän voi hyvin löhötä, olla vaan. Mutta sitten kannattaa nousta ylös ja lähteä ihmisten pariin.
– On hyvä antaa surutyölle tarpeeksi aikaa, jos työelämän ja työkavereiden jättäminen tuntuu pahalta. Tärkeintä on kokea iloa siitä mitä tekee, sanoo Heli Hannonen.