Työelämä
Kuorma-autoalalla toimiva Cofund oy kietoutuu yhteen kuljettajia värväävien kommandiittiyhtiöiden kanssa. Toimitusjohtaja kiistää yhteydet sekä näihin että yritykseen, jolle on parhaillaan siirtämässä toimintaansa.
Teksti Tua Onnela, Seidi Guzejev ja Getty Images
10.09.2025
Monen kuorma-autoalla toimivan silmään on viime aikoina pistänyt yritys nimeltä Cofund. Sen autoja näkyy niin somessa kuin teillä, työmailla ja laivoilla. Usein Cofundin somejulkaisuissa esiintyy myös autoja, joissa lukee Kiila-Kuljetus.
Cofundilla tai Kiila-Kuljetuksella ei kuitenkaan ole omia nettisivuja. Kukaan AKT:n aktiiveista ei tunnu tuntevan ketään, joka työskentelisi kyseisissä yrityksissä. Yritystiedoissa molempien henkilöstömääräksi on viime vuonna merkitty nolla. Cofundilla edes päätoimiala ei ole kuljetus vaan rahoituspalvelut.
Mitä yrityksiä nämä ovat ja miten ne toimivat?
Selvittelyssä on palattava ensin vuoteen 2020, jolloin Cofund oy on perustettu.
Samana vuonna sen kanssa perustettiin Ylös ky -niminen kommandiittiyhtiö, jonka toimiala on henkilöstövuokraus. Perustamisen aikaan Cofundilla ja Ylös ky:llä oli sama käyntiosoite ja sama vastuuhenkilö, Heikki Koljonen. Hän on edelleen Cofundin toimitusjohtaja muttei näy enää Ylös ky:n tiedoissa.
Ylös ky:n taloustietoja ei ole saatavilla, eikä sillä ole enää omia nettisivuja. AKT-lehdellä on kuitenkin hallussaan kuvia yrityksen vanhoilta sivuilta.
”Unohda ikuinen murehtiminen työntekijöiden kustannuksista”, sivut mainostivat. Yhtiö kertoi toimivansa kahden yrityksen eli Ylös ky:n ja Cofundin kautta ja välittävänsä pääasiassa kuljetus- ja rakennusalan töitä.
Vuokrattaville työntekijöilleen Ylös ky:llä oli tarjolla varsin poikkeuksellinen sopimusmalli. ”Kyseessä ei ole työsuhde”, yhtiö korosti. Sen sijaan vuokramiehet värvättiin kommandiittiyhtiön yhtiömiehiksi. Tämän luvattiin olevan ”helppoa ja tuottoisaa”.
Ylös ky kertoi tekevänsä sopimukset asiakasyritysten kanssa ja hoitavansa laskutuksen. Työn suorittanut kuljettaja eli yhtiömies sai kirjata tekemänsä palvelut sovellukseen, ja korvaus suoritettiin hänelle kahdesti kuukaudessa.
Ei Cofundin autoissa voi Kiila-Kuljetus lukea.
Ylös ky kertoi huolehtivansa myös verot ja yrittäjän eläkevakuutuksen yhtiömiestensä puolesta. Ajatuksena siis selvästi oli, että kuljettajat toimivat yrittäjinä eivätkä työntekijöinä.
Aluehallintovirastot ovat monissa samankaltaisissa tapauksissa todenneet, että kyse on työsuhteiden peittelystä. Vastikään korkein hallinto-oikeus linjasi samoin myös ruokaläheteistä.
Erona ruokalähetteihin tosin on, että kommandiittiyhtiön yhtiömiehellä on kaiken päälle vastuu yhtiön veloista.
Ylös ky:n alkuvuosina siihen kiinnitti huomionsa Juho Valkila, joka piti tuolloin Velkakierrepulla-nimistä blogia. Hän toimi silloin velallisten tukiryhmässä Facebookissa ja ajoi aktiivisesti velallisten oikeuksia.
Valkila kertoo, että Ylös ky oli paljon esillä velallisten ryhmässä. Hänen käsityksensä on, että yhtiö lähestyi erityisesti velallisia ja tarjosi mahdollisuutta saada osa ansioista esimerkiksi kilometrikorvauksina. Näin yhtiömiehet pystyisivät tienaamaan, vaikka olisivatkin ulosoton asiakkaita.
Valkila ja hänen haastattelemansa asiantuntijat pitivät järjestelyä kuitenkin erittäin ongelmallisena. Yhtiömiehet vastaavat käytännössä toistensa tuloista ja menoista – vaikka eivät todennäköisesti tunne toisiaan ja toistensa taloudellista tilannetta lainkaan.
Ylös ky:llä on rekisteritietojen mukaan edelleen noin 80 yhtiömiestä. Heitä tulee ja menee edelleen, ja viimeisimmät nimet on kirjattu rekisteriin tänä kesänä.
Sosiaalisen median avulla on helppo selvittää, että iso osa yhtiömiehistä on tavallisia kuorma-autonkuljettajia. Myös esimerkiksi maanrakennusalan pienyrittäjiä on mukana.
Kun AKT-lehti soittaa Ylös ky:n tiedoissa näkyvään numeroon, siinä vastaava Katja kehottaa soittamaan Heikki Koljoselle. Katjan mukaan Koljonen on oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin Ylös ky:stä.
Siis sama Heikki Koljonen, joka on Cofund oy:n toimitusjohtaja?
– Kyllä joo.
Mikä näiden yritysten yhteys on?
– Siitä voit tiedustella Heikiltä.
Heikki Koljonen puolestaan väittää, että hän ei liity Ylös ky:hyn. Hänen mukaansa Cofund on aiemmin ostanut sen palveluita mutta ei osta enää. Koljonen sanoo, että hänen käsityksensä mukaan Ylös ky ei enää myy vuokratyövoimaa kenellekään, ja arvelee, että toiminta on saattanut loppua.
Hän epäilee, että tänä kesänä päivitetyt rekisteritiedot yhtiömiehistä eivät ehkä ole ajan tasalla.
Kysyn vielä kerran, eli sinä et toimi Ylös ky:ssä?
– En toimi.
Oletko toiminut jossain kohtaa?
– En ole toiminut.
Silloin kun Ylös ky on perustettu, niin…
– Ei kun anteeksi, silloin aikanaan, kun se on perustettu, mutta olen jäänyt siitä kokonaan pois. Olen ollut hetken aikaa siellä prokuristina, se pitää paikkansa. Onko siitä nyt kolme vuotta, en muista millään ulkoa. Prokuristi olen ollut, mutta en ole enää millään tavalla tekemisissä.
Ja et tiedä siitä, mitä ne siellä tekevät?
– No en, kun en osta palvelua.
Onko Ylös ky:n toiminta siis loppunut ja Cofund ryhtynyt hankkimaan kuljettajansa muulla tavoin? Tarina ei ole niin yksinkertainen. Tässä kohtaa kuvaan astuu mukaan Kiila-Kuljetus.
Cofundin Facebook-kanava on aktiivinen, ja siellä esitellään usein yrityksen autoja. Kuvissa olevissa autoissa lukee monesti Kiila-Kuljetus. Cofundin ja Kiila-Kuljetuksen teippaukset ovat identtiset, ja ainakin yksi rekisterikilven perusteella sama auto esiintyy niin Cofundin kuin Kiila-Kuljetuksen nimissä.
Kiila-Kuljetuksen vastuuhenkilö on rekisteritietojen mukaan Jaakko Koljonen.
Heikki Koljonen kuitenkin kiistää, että yrityksillä olisi mitään yhteyksiä.
Teidän autoissa lukee monesti Kiila-kuljetus. Yritin myös siitä etsiä vähän tietoja…
– Ei Cofundin autoissa voi Kiila-kuljetus lukea.
No kyllä niissä lukee, ihan somessa on paljon kuvia.
– Onko someen otettu vääriä kuvia, mutta Kiila-kuljetus on käsittääkseni ihan oma yhtiönsä. Tai ei käsittääkseni vaan on.
Onko se jossain yhteydessä teihin?
– Ei. Ei.
Toimitusjohtajalla on sama sukunimi kuin sinulla. Onko se ihan sattuma?
– Varmaan. Tai kai sukulaiset saavat bisnestä tehdä.
Saavat toki.
– Mutta en ole Kiila-kuljetuksen kanssa missään tekemisissä muuta kuin tiedän, kuka on omistaja ja kuka siellä johtaa.
Jaakko Koljonen ei ole samoilla linjoilla. Hän sanoo suoraan, että Cofund on hänen veljensä firma ja Kiila-Kuljetus ja Cofund tekevät paljon yhteistyötä.
Jaakko Koljosen mukaan Cofundin kuljetusliiketoiminta on vähitellen siirtymässä Kiila-Kuljetukselle.
– Käytännön pakosta silloin alkuun autoja oli Cofundilla, ja nyt sitten ruvetaan vähitellen siirtämään niitä Kiilalle, Koljonen sanoo.
Minkä takia veljesi sanoi, ettei Cofundilla ja Kiila-Kuljetuksella ole mitään yhteyttä?
– Vaikea tuohon on vastata.
Kai sukulaiset saavat bisnestä tehdä.
Omassa haastattelussaan Heikki Koljonen kertoo, että Cofundilla on nykyisin sekä omia työntekijöitä että vuokratyövoimaa. Käyttämänsä vuokratyöyrityksen nimeä hän ei kerro. Jaakko Koljonen puolestaan kertoo, että Kiila-Kuljetuksella ei ole lainkaan omia työntekijöitä vaan se käyttää pelkästään vuokratyövoimaa.
Kiila-Kuljetuksen käyttämä vuokratyöyritys on nimeltään Suomen Henkilöstöleasing. Sen vastuuhenkilö on Karin Koljonen.
Myös Suomen Henkilöstöleasing on kommandiittiyhtiö. Se on perustettu viime vuonna, ja sen toimiala on rekrytointi. Luettelotiedoissa se kertoo tarjoavansa ”joustavia rekrytointipalveluja yhdistäen työnantajat ja työntekijät tehokkaasti”. Omia nettisivuja sillä ei ole.
Tässä kohtaa lukija saattaa arvatakin, miten tarina jatkuu. Suomen Henkilöstöleasingin 71 yhtiömiehestä yli 40 on samoja kuin Ylös ky:ssä.
Tuttuun tapaan iso osa yhtiömiehistä on tavallisia kuorma-autonkuljettajia. Joidenkin tiedoissa somessa lukee ”työskentelee yrityksessä Cofund”.
Ainoa näkyvä ero Ylös ky:hyn on, että Karin Koljosta lukuun ottamatta yhtiömiehet ovat nyt äänettömiä. Se tarkoittaa, että heillä on vähemmän vastuuta yrityksestä.
Onko Suomen Henkilöstöleasingin toimintatapa muuten sama kuin Ylös ky:n muutama vuosi sitten mainostama, ei ole tiedossa. AKT-lehti ei pysty todistamaan, että kommandiittiyhtiön kautta tehtävän henkilöstövuokrauksen tarkoituksena olisi esimerkiksi kiertää työsuhteiden velvoitteita.
Auki jää kuitenkin myös toinen kysymys:
Jos Cofundin toiminnassa on kaikki kunnossa, miksi sitä pitää yrittää peitellä?
Onko sinulla kokemusta Ylös ky:stä, Cofundista tai Kiila-Kuljetuksesta? Voit ottaa luottamuksellisesti yhteyttä Tua Onnelaan 045 259 1980 tai Sini Silvàniin 044 412 3009
”Osta meiltä auto ja rupea yrittäjäksi” on mennyttä maailmaa. Laskutuspalvelut ja monimutkaisemmat kikkailut tulivat tilalle.
Vuosia sitten kuljetusalalla puhuttiin tapauksista, joissa työnantajat olivat painostaneet työntekijöitään ryhtymään yrittäjiksi. Työntekijää saatettiin esimerkiksi kehottaa ostamaan yrityksen auto itselleen ja myymään sen jälkeen työpanostaan samalle yritykselle alihankkijana. Jos diili ei kelvannut, uhattiin potkuilla.
Tällaista ”perinteisen mallin” pakkoyrittäjyyttä esiintyy edelleen joillakin aloilla. Kuljetusalalla se vaikuttaa kuitenkin jääneen pääosin menneen ajan ilmiöksi.
Useat AKT:n työntekijät ja aktiivit kertovat, että tapauksia ei ole enää lähivuosina tullut vastaan. Monella on käsitys, että aluehallintovirastot ja verottaja ovat puuttuneet hanakammin sellaiseen yrittäjyyteen, jolla yritetään peitellä työsuhteita. Yrittäjäksi painostaminen on mahdollisesti siksikin vähentynyt.
Postin eräiden irtisanomisten yhteydessä yrittäjyyttä tarjottiin vaihtoehtona, mutta siihenkään ei luottamusmiehen mukaan liittynyt pakottamisen tai painostamisen tuntua. Hän piti yrittäjyyskoulutuksen tarjoamista tuolloin asiallisena.
Perinteisen suoraviivaisen yrittäjäksi pakottamisen tilalle on tullut monimutkaisempia kuvioita. Edellisellä aukeamalla kuvaillaan yhtä tapaa, jolla työntekijöitä on pyritty asettamaan yrittäjän asemaan, mutta tapoja on muitakin.
Kokonaan oman maailmansa on avannut niin sanottu kevytyrittäjyys. Julkisuuteen asti on tullut useita tapauksia, joissa työntekijöitä on laskutuspalveluiden avulla yritetty naamioida yrittäjiksi. Järjestelyn tarkoituksena työnantajilla on ollut välttää työsuhteen velvoitteet.
Esimerkiksi rakennusalalla tämä on myös yksi työperäisen hyväksikäytön muoto. Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström kertoo, että pahimmissa tapauksissa työntekijät eivät ole edes tienneet, että heidät on siirretty laskutuspalveluun.
Myös kuljetusalalla on yrityksiä, joiden tiedetään käyttävän kevytyrittäjiä. Kuljettajien keskusteluissa on noussut esiin esimerkiksi Sortera oy.
Se mainostaa omilla sivuillaankin ”säilyttävänsä organisaatiorakenteen joustavana”. Toimitusjohtaja tarkentaa AKT-lehdelle, että elokuussa yrityksellä on ollut viisi henkilöä, jotka ovat laskuttaneet tekemäänsä työtä kevytyrittäjinä.
Toinen esille nouseva yritys on kokkolalainen Ahola Transport, joka tekee somekuvien perusteella yhteistyötä myös Cofund oy:n kanssa.
Se ei nettisivuillaan peittele lainkaan, että haluaa kuljettajat mieluusti ”sopimuskumppaneiksi” eli toimimaan yrittäjinä. Tavoite lienee toteutunut, sillä rekisteritietojen mukaan Ahola Transportilla on liikevaihtoa 109 miljoonaa mutta henkilöstöä vain 85 henkilöä.
Ammattiliiton on kuitenkin usein vaikea päästä kärryille, miten kuvio tarkemmin ottaen toimii ja onko yrittäjyys todellista vai ei.
– Ahola Transport on ollut meille sellainen murheenkryyni. Siellä on ulkomaalaisia kuljettajia ja liitonvihaajia, ja siihen on hyvin vaikea päästä käsiksi, sanoo AKT:n Kokkolan ammattiosaston puheenjohtaja Kari Markkanen.
Aluehallintovirastot puolestaan pääsevät ja ovat päässeet näennäisyrittäjyyteen käsiksi. Ne ovat puuttuneet viime aikoina useisiin tapauksiin, joissa laskutuspalvelun tai muun järjestelyn avulla työntekijät on yritetty naamioida yrittäjiksi.
Monissa tapauksissa avi on todennut kevytyrittäjien olevan työntekijöitä ja määrännyt työnantajan hoitamaan työsuhteen velvoitteet.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston juristin Aki Erikssonin mukaan kuljetusala on ongelmallisen kevytyrittäjyyden käytössä alojen kärkipäässä. Hänen mukaansa jo liikennelupakysymykset tekevät kevytyrittäjyydestä kuljetusalalla pulmallista.
Eriksson kommentoi yleisellä tasolla myös kommandiittiyhtiöitä, jotka vuokraavat yhtiömiestensä työtä. Hänen mukaansa järjestely ei ole pätevä tapa kiertää työsuhteen velvoitteita.
– On vaikea nähdä, miten sen voisi toteuttaa niin, että työsuhteen tunnusmerkit eivät todellisuudessa täyttyisi.
Kaikki tätä juttua varten haastatellut asiantuntijat ja aktiivit korostavat, että yrittäjyydessä ei sinänsä ole mitään pahaa. Jos kuljettaja haluaa perustaa oman yrityksen, se on kaikin puolin hyväksyttävää. Parhaimmillaan yrittäjyys tarjoaa hienon mahdollisuuden tehdä töitä juuri sillä tavalla kuin itse haluaa.
Olennaista on, onko yrittäjyys aidosti vapaa valinta – ja onko se ylipäätään aidosti yrittäjyyttä.
Aki Eriksson korostaa, että aitoa yrittäjyyttä ei synny nimityksillä. Se, että työsopimusta kutsutaan vaikkapa toimeksiantosopimukseksi tai työntekijää itseään kutsutaan sopimuskumppaniksi tai kevytyrittäjäksi, ei vielä tee hänestä lain edessä yrittäjää.
Aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat käyvät työsuhteita punnitessaan läpi usean tunnusmerkin listan. Jos tunnusmerkit täyttyvät, henkilö voidaan todeta työntekijäksi, oli hänen nimityksensä tai laskutustapansa mikä hyvänsä.
Olennainen tunnusmerkki koskee usein työn johtoa ja valvontaa. Aidolla yrittäjällä on aito mahdollisuus päättää, mitä töitä tekee, milloin, missä ja millä tavalla. Tämän pitää toteutua myös sen jälkeen, kun keikka on otettu vastaan, eli pelkkä oikeus valita töitä ei tee kenestäkään yrittäjää.
Eriksson toivoo, että korkeimman hallinto-oikeuden antama tuomio ruokaläheteistä selkiyttää tilannetta ja vaikuttaa työnantajien toimintaan. Oikeus katsoi ruokalähettien olevan työntekijöitä.
– Toivottavasti se ainakin herätti työnantajat miettimään, onko kevytyrittäjien käyttö heidän tilanteessaan oikein. Jos ei ollutkaan, siitä voi tulla jälkikäteen seuraamuksia.
Juttua varten on haastateltu useita AKT:n aktiiveja ja työntekijöitä ja SAK:n asiantuntijoita. Lisäksi lähteenä on käytetty työsuojeluhallinnon verkkoseminaaria Kevytyrittäjä, työntekijä vai jotain muuta.
Työsuojeluhallinto käyttää seuraavia tunnusmerkkejä apunaan määritellessään, onko kyse työsuhteesta. Työsuhteessa kaikkien tunnusmerkkien pitää täyttyä.