Liitto
Myös kansainvälinen ammattiyhdistysliike tukee sodan uhreja monin tavoin.
Teksti Tua Onnela
18.04.2022
Ukrainan sota on herättänyt suomalaisten auttamishalun, ja niin ammattiliitot kuin yksittäiset jäsenet ovat osallistuneet sodan uhrien tukemiseen. AKT:n jäsenistä moni on tarjonnut avuksi myös omaa ammattitaitoaan.
– Moni jäsen on lähtenyt vapaaehtoisena esimerkiksi linja-autolla hakemaan pakolaisia tai rekalla kuljettamaan avustuskuormia. Se on arvokasta työtä, ja kannustamme siihen, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.
AKT on lahjoittanut 20 000 euroa humanitaariseen työhön Ukrainassa Punaisen Ristin ja Unicefin kautta. Mahdolliset tulevatkin avustukset on tarkoitus lähettää samaa reittiä, luotettavien avustusjärjestöjen kautta.
Kokko kertoo, että AKT:lle on ehdotettu monia tapoja, joilla Ukrainan tilanteeseen voisi vaikuttaa. Hän kuitenkin uskoo, että pakotteissa valtion ja EU:n tason ratkaisut ovat tehokkaimpia, eivät yksittäisten yritysten tai liittojen.
Ukrainassa ja Puolassa liitot ovat avanneet toimitilojaan hätämajoituspaikoiksi.
Myös kansainvälinen ammattiyhdistysliike on koonnut voimansa tukeakseen Ukrainan sodan kärsijöitä ja ottaakseen kantaa rauhan puolesta.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC ja sen jäsenliitot olivat maaliskuun lopussa antaneet jo miljoonia euroja avustuksiin, joita Ukrainassa ja sen naapurimaissa toimivat liitot puolestaan toimittavat perille. Myös esimerkiksi Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto on perustanut rahaston Ukrainan tukemiseksi.
Ukrainassa ja sen naapurimaissa liittojen keinot auttaa hädänalaisia ovat varsin konkreettisia. Ne ovat esimerkiksi avanneet toimitilojaan hätämajoituspaikoiksi, toimittaneet sota-alueille ruokaa ja tarvikkeita ja osallistuneet niiden kuljettamiseen.
Puolassa eräs liitto perusti ukrainankielisen neuvontakeskuksen, ja Liettuassa opettajien ammattiliitto valmisteli kouluihin oppitunnin, jolla torjutaan Venäjän levittämää väärää tietoa.
ETUC:n mukaan yksi ammattiliittojen tärkeistä tehtävistä sodan aikana on huolehtia, että pakolaiset pääsevät mukaan kohdemaansa työelämään eikä heitä käytetä hyväksi. Suomessa keskusjärjestö SAK painottaa, että ukrainalaisille pitää maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa.
– Työpaikoilla kannattaa esimerkiksi nimetä uudelle työntekijälle kokeneempi työntekijä opastajaksi. Myös luottamushenkilöiden olisi hyvä tarttua toimeen ja tutustuttaa ukrainalaiset suomalaisiin työelämän pelisääntöihin, sanoo SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä tiedotteessa.
ETUC huomauttaa myös, että kaikki pakolaiset ovat samanarvoisia riippumatta siitä, mistä he tulevat. Avun ja oikeuksien pitää ETUC:n mielestä koskea myös esimerkiksi Syyrian pakolaisia ja EU:n pitäisi lopettaa pakolaisten jakaminen kahteen kastiin.
Ukrainan sodan alettua Suomessa on kuultu myös kovia puheita täällä asuvia venäläisiä kohtaan. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko painottaa, että Suomessa asuvat ja työskentelevät venäläiset eivät ole sodasta vastuussa. Venäläistaustaisia ihmisiä työskentelee useilla AKT:n aloilla, ja heitä on myös liiton jäsenissä.
– Heillä ei ole mitään tekemistä sodan kanssa. He eivät saa joutua työpaikalla syrjityiksi, Kokko sanoo.
Tähän mennessä Kokon korviin ei ole kantautunut syrjintätapauksia, ja hän toivoo, ettei niitä tulekaan. Myös sellaisilla työpaikoilla, joilla on töissä sekä venäläisiä että ukrainalaisia, pitää Kokon mukaan muistaa, etteivät he ole sodan osapuolia.