Työelämä
Työturvallisuus Turvatonni kannustaa työntekijöitä havainnoimaan turvallisuuspuutteita. Terminaalien työturvallisuus on aina ajankohtainen asia. Melu, pöly ja liukkaus laitureilla sekä piha-alueilla tuovat oman riskinsä jokapäiväiseen työhön. Liukastumisia ja muuta vahinkoa voi torjua suojavälineillä. Mutta tärkein väline on oma kännykkä, jolla voi tehdä turvallisuushavaintoja Turvatonniin.
Teksti Jaakko Takalainen, Niilo Takalainen
04.03.2023
Kuljetusliikkeiden omistaman Kaukokiidon Vantaan terminaalissa työskentelee noin 70 työntekijää ja parisenkymmentä toimihenkilöä. Kaikki on terminaalissa suurta: vierailija saa olla tarkkana, ettei jää ajoneuvoyhdistelmien alle tai putoa epähuomiossa laiturilta.
Vantaan terminaali on yksi Kaukokiidon neljästä terminaalista (muut Turku, Tampere ja Lahti), ja niistä suurin. Lähetyksiä käsitellään noin 15 000 päivässä.
Turvatonni – tai twitter-kielellä #turvatonni – toimii joko lukemalla älykännykällä sen QR-koodi tai pikakuvakkeesta normaalissa terminaalityössä tarvittavilla mobiiliskannereilla. Molemmilla tavoilla työntekijä päätyy samaan, eli hän pystyy tekemään turvallisuushavainnon. Sitten turvallisuushavainnon tekijä kirjaa virheen tai riskin ja ottaa tarvittaessa vielä kännykän tai mobiiliskannerin kameralla asiasta kuvan.
Vantaan terminaalin työsuojeluvaltuutettu Antti Hongisto pitää turvallisuushavaintojen kirjaamista helppona ja toimivana järjestelmänä.
– Tärkeä on saada turvallisuusriski kirjattua ylös. Eihän asiakas tahallaan laita 12-metristä pyöreää teräskappaletta meille pakkaamattomana. Ehkä lähtöpäässä on erilaiset käsittelyvälineet. Meillä taas pakkaamaton kappale pyörähtää varmasti ja vaarallisesti, Hongisto toteaa.
– Turvallisuushavainnon avulla tieto menee Kaukokiidossa vastuuhenkilöille sekä meidän myyntipuolelle, joka voi ohjeistaa asiakkaita vastaavissa tapauksissa.
Kaikkiin normaalijärjen rajoissa oleviin työsuojelutoimiin löytyy aina rahoitus.
Turvatonni-kampanja käynnistyi syyskuussa 2022, ja se on vajaassa puolessa välissä. Kuinka paljon havaintoja on tullut?
– Työntekijät ovat tehneet noin 480 turvallisuushavaintoa, joten olemme oikeassa vauhdissa. Kampanja jatkuu ensi syyskuuhun, kertoo Kaukokiidon työturvallisuuspäällikkö Vesa Mustalahti.
Viime vuonna Vantaan terminaalissa tapahtui 9 sairaslomaan johtanutta työtapaturmaa, mikä on Mustalahden mukaan valtakunnan keskiarvon mukainen määrä. Vantaalla vain yksi tapaturma – nilkan vääntyminen – oli vakava. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei sattunut vuoden kuluessa yhtään.
Työsuojeluvaltuutettu Hongisto kiittelee uusien huomioliivien ja työtakkien näkyvyyttä vanhoihin “kuljettajien 1970-lukulaisiin vetimiin verrattuna”. Hänen mukaansa myös tilapäistyövoiman perehdyttämisessä työsuojeluun on menty eteenpäin Vantaan terminaalissa.
Onko työsuojelutoimia ajateltu kannattavana investointina? Kaukokiidon toimitusjohtaja Petri Angervuori miettii.
– Ei ehkä investointina. Mutta nolla työtapaturmaa on tavoite, koska jokainen työtapaturma on turha.
– Voi sanoa, että kaikkiin normaalijärjen rajoissa oleviin työsuojelutoimiin löytyy aina rahoitus. Työturvallisuudesta ei voi tinkiä, Angervuori muotoilee.
Kaukokiidon Vantaan terminaalissa on otettu käyttöön uusi väline työturvallisuusilmoitusten määrän saamiseksi tavoiteltuun tuhanteen (Turvatonni) syyskuuhun 2023 mennessä.
Pahvinen lippalakkimies on Turva-Kake. Työturvallisuuspäällikkö Vesa Mustalahden mukaan henkilökunnalta tulleen idean toteutus on aivan uusi. Turva-Kaken puhekuplaan vaihdetaan joka kuukausi uusi asia, johon on syytä kiinnittää huomiota.
Työsuojeluvaltuutettu Antti Hongiston mukaan työtiloihin ilmestyneet pahviukot ovat saanut nimensä firman lempinimen mukaan, Kaukokiito kun on Kake työkansan suussa.
Työsuojeluvaltuutettu Antti Hongisto esittelee Vantaan terminaalia, jossa arkisena iltapäivänä liikkuu monen sortin tavaraa.
– Yleisin syy tapaturmaan talvella on liukastuminen. Siksi onkin hienoa, että hiekoituksen lisäksi lastauslaitureiden lämmitystä on pystytty tehostamaan. Aikaisemmin –5 asteen pakkasella laituri pysyi sulana, nyt päästään parempaan tulokseen vielä kireämmilläkin pakkasilla ja laajemmalla laiturialueella, Hongisto toteaa.
Hänen mukaansa turvajalkineiden kehitys on ollut valtavaa hänen työssäoloaikanaan. Hongisto aloitti Vantaan uudessa terminaalissa 2005. Työsuojeluvaltuutettuna hänellä on meneillään toinen vuosi.
– Turvajalkineita ja kitkakenkiä on tarjolla kuutta eri vaihtoehtoa, joten jokainen löytää varmasti itselleen mieluisimman, sanoo Hongisto.
Vantaan terminaalissa tehdään työtä kolmessa vuorossa: klo 6–14, klo 10–18 ja klo 14–22. Kutakin vuoroa on kaksi viikkoa, minkä päälle on vakituista yövuoroa tekevä tiimi.
Koska sisällä terminaalissa on pölyä ja melua, täytyy työntekijöiden olla tarkkana. Korona-ajan maskit ovat Antti Hongiston mukaan jääneet joillekin työntekijöille käyttöön. Testikäytössä olevana uutena turvavälineenä hän esittelee vastamelukuulokkeita.
– Näillä saa hiljaisuuden, tai ainakin kuulokkeet leikkaavat kovat äänet pois. Olen huomannut, että niiden käyttö parantaa yöunen laatua, Antti Hongisto toteaa.
Katso Antti Hongiston videohaastattelu aiheesta.
Työtapaturmien ehkäisyyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseen keskittyvä Nolla työtapaturmaa -foorumi (Nollis®) täyttää 20 vuotta. Foorumi perustettiin 2003, ja siihen kuuluu 500 työpaikkaa kaikkiaan 59 eri toimialalla.
Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Tiina-Mari Monni, mitkä ovat Nolliksen suurimmat saavutukset?
– Suurin saavutus on se, että foorumi on 20 vuoden jälkeenkin hengissä ja voimissaan. Verkostoja syntyy ja kuolee, mutta Nollikseen liittyy yhä uusia työpaikkoja.
Monnin mukaan verkostoon kuuluvista työpaikoista vajaa puolet on teollisuudesta. Runsas puolikas taas on kaikenlaisia työpaikkoja: rakentamisesta julkiseen sektoriin, pienimmistä suurimpiin työpaikkoihin.
– Meillä on yhden hengen työpaikoista, jotka ovat esimerkiksi konsultteja tai kouluttajia, Suomen suurimpaan työpaikkaan eli Helsingin kaupunkiin [38 000 työntekijää].
– Joka lähtöön löytyy verkostostamme työpaikkoja. Jokainen työpaikka on tervetullut, Monni toteaa.
Hän haluaa tuoda esille Nolliksen kehittyneen päämäärän. Enää ei torjuta pelkästään ruumiillisia työtapaturmia, vaan myös henkisiä rasituksia.
– On hienoa, jos työpaikoilla pystytään keskustelemaan sekä fyysisestä että psyykkisestä työsuojelusta, ja mitä se voisi olla yli lakisääteisten normien. Nollis on olemassa, ettei aina tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen, Tiina-Mari Monni kiteyttää.
Turvallisuus on kohtaamisia -seminaari 23.–24.5.2023 Helsinki, www.nollis.fi