Liitto
AKT:n XVIII edustajakokous kokoontuu Tampereella 16.–18. kesäkuuta.
Teksti Arto Jokela
18.04.2022
Tampere-talolla pidettävässä kokouksessa on edustettuna kaikkiaan 113 AKT:n ammattiosastoa. Kokousedustajia on yhteensä 299. Eniten edustajia (13) on Helsingin Autoalantyöntekijöillä sekä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:llä. Oulun Seudun Autoalantyöntekijät saa 12 edustajaa ja Helsingin Seudun Linja-autohenkilökunta 10 edustajaa.
Suurin osa ammattiosastoista saa kokoukseen 1−3 edustajaa. Kokousedustajat päättävät mm. seuraavan edustajakokouskauden ohjelmista.
Hyväksyttäviä ohjelmia on kuusi: Työehtosopimustoiminnan tavoitteet, Työympäristöohjelma, Järjestötyö ja koulutus, Toimintaresurssit, Järjestäytymisasteen ja viestinnän kehittäminen sekä Elinkeino-ohjelma. Lisäksi kokous hyväksyy AKT:n toimintaa ohjaavat strategiat ja arvot. Kokouksessa käsitellään myös ammattiosastojen esitykset.
Kokouksessa valitaan AKT:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, hallitus sekä valtuusto ja sille puheenjohtajisto. AKT:n puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaat esitellään seuraavassa AKT-lehdessä.
AKT tavoittelee jäsenilleen riittävää aineellista ja henkistä hyvinvointia. Turvatun toimeentulon pohjalta rakentuu ihmisten aito oman elämän hallinta ja oikeudenmukaisuus. Jokaisella tulee olla mielekäs tehtävä hyvinvoinnin rakentamisessa. Jotta kaikki voisivat saavuttaa hyvinvoinnin, on toimittava solidaarisesti. Kehittyminen ja uuden oppiminen on kaikkien oikeus, johon ihmisiä on kannustettava.
AKT edistää toiminnallaan kaikkien kuljetusalalla ja sitä sivuavilla aloilla työskentelevien ja alalle opiskelevien järjestäytymistä ja yhteistoimintaa työ- ja palkkaolojen parantamiseksi, ammattitaidon kehittämiseksi sekä jäsenistön yhteiskunnallisen ja sivistyksellisen aseman parantamiseksi.
Edustajakokouksen hyväksyttäväksi laadittu elinkeino-ohjelma kattaa liiton edustamien alojen sekä kansallisen logistisen kentän tämän hetken tilanteen ja avaa tulevaisuuden näkymiä. Ohjelman yleisosion päällimmäisinä aiheina on kilpailukentän pitäminen tasaisena kotimaisten ja ulkomaisten yritysten välillä varsinkin ilmasto- ja ympäristötavoitteita asetettaessa, suomalaisen logistiikkainfrastruktuurin tila sekä toimivan ja kattavan kuljetus- ja logistiikkapalveluverkon yhteiskunnallinen ja liiketaloudellinen arvo.
Alakohtaisissa osuuksissa perehdytään tarkemmin kunkin alan tilanteeseen nyt ja tulevaisuudessa. Osaa aloista ravisteli korona huomattavasti keskimääräistä rajummin, joidenkin kohdalla lainsäädännön mukanaan tuomat ilmastotavoitteet tai muut laki- ja määräysmuutokset tulevat muuttamaan tai ovat jo muuttaneet alan toimintaperiaatteita tai vähintäänkin työvälineitä huomattavissa määrin. Myös suomalaisen teollisuuden investointi- ja logistiikkaratkaisut tulevat heijastumaan vahvasti varsinkin tavaraliikennealoihin.
Järjestötyön painopistealueet ovat järjestäytymisaste, järjestäminen- ja jäsenhankinta, ammattiosastojen aktiivinen toiminta, luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujärjestelmä, työelämätiedottaminen ja AKT:n tunnetuksi tekeminen sekä kuljetusliittojen yhteistyö. Järjestötyö vaatii tuekseen liiton henkilöstön ja aktiivien voimavaroja, riittävät taloudelliset resurssit sekä asianmukaiset tietojärjestelmät.
Työpaikkojen järjestäminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Järjestämisen tavoitteena on saada työpaikan työntekijät toimimaan yhdessä työpaikkansa edunvalvonta-asioiden puolesta. Ensimmäisenä tavoitteena on järjestämistyön ulottaminen järjestäytyneisiin työpaikkoihin. Sen jälkeen järjestäytymättömiin työpaikkoihin ja oppilaitoksiin.
Tulevalla edustajakokouskaudella toteutetaan jäsenhankintakampanjoita ja ollaan yhteydessä alalle valmistuviin opiskelijoihin. Ammattiosastojen toimintaa tuetaan ja osastokartoituksia jatketaan. Tiedottaminen on toiminnan kannalta tärkeä osa-alue.
Järjestötyössä tulee ottaa huomioon myös mm. digitalisaatio, robotisaatio ja yhteiskuntarauhan järkkyminen. Globaalit ongelmat ovat myös meidän ongelmiamme.
Koulutuksen painopistealueet ovat luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutukset, työpaikka- ja osastokoulutukset, alueelliset koulutukset sekä työelämäinfot ja ammatillisten koulutusten kehittäminen.
Tavoite on, että luottamushenkilöt kouluttautuvat tehtäviensä mukaisesti ja voivat jakaa tietoa työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Työehtosopimus-, työlainsäädäntö-, työttömyysturva-, viestintä- ja järjestö-, järjestäjä- sekä työturvallisuuskoulutuksia järjestetään paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Ammatillisessa- ja työvoimakoulutuksessa vaikutetaan mm. siihen, että AKT tulee opiskelijoille tutuksi ja että työssäoppimisjaksoilla ei korvata yrityksen henkilöstöä ja että koulutus johtaa tutkintoon ja työllistymiseen.
AKT:n talouden perustan muodostavat jäsenmaksut.
Ammattiliittojen jäsenmäärien trendinomaiseen laskuun tulee suhtautua äärimmäisen vakavasti. Se on yksi suurimmista uhista onnistuneelle edunvalvonnalle. Liiton tulee kaikilla toiminnan alueilla panostaa jäsenhankintaan. Positiivinen jäsenkehitys tuo taloudellisia voimavaroja edunvalvontaan.
Liiton talous kytkeytyy myös edunvalvontaan: sopimustoiminnan uskottavuus kärsii, mikäli liitolla ei ole järjestövoiman lisäksi taloudellisia resursseja rahoittaa esimerkiksi työtaisteluja.
Liiton henkilökunnan ja hallinnon jäsenten koulutukseen varataan riittävät resurssit. Uutta henkilöstöä palkataan vain, jos työtehtävät aidosti lisääntyvät.
Ammattiosastoilla tulee olla riittävät resurssit toimia työtaistelutilanteissa.
Ohjelmaosiossa käsitellään AKT:n viestinnän tavoitteet ja se, miten tavoitteisiin päästään edustajakokouskaudella 2022–2026.
AKT:n brändi perustuu vahvaan edunvalvontaan ja tekoihin, mikä antaa hyvät mahdollisuudet ja lähtökohdat tehokkaalle viestinnälle. Viestintää tehdään kunnioittaen AKT:n historiaa, perinteitä ja hyvää mainetta.
Tavoitteena on avoin ja monella tasolla viestivä AKT. Viestinnän tarkoituksena on tukea edunvalvontaa ja järjestötyötä. Viestinnässä otetaan huomioon eri kohderyhmät ja sisältöjä eri kanavilla tehdään kohderyhmälähtöisesti suunnitellen.
Viestinnässä tehdään yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten SAK:n ja kuljetusalalla toimivien ammattiliittojen ja muiden yhteisöjen kanssa.
Päättyvällä edustajakokouskaudella 2018−2022 alkoi työnantajaliittojen irtautuminen valtakunnallisesta sopimisesta. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK oli jo aiemmin päättänyt, ettei se enää solmi keskitettyjä ratkaisuja. Näiden toimenpiteiden ennakoidaan vaikuttavan jatkossa myös AKT:n sopimustoimintaan.
Työehtosopimustoiminnan tavoitteet on laajin edustajakokouksessa hyväksyttävä ohjelma. Sen mukaan AKT:n työehtosopimustoiminta perustuu pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita turvaaviin työehtosopimuksiin. Tavoitteena on oikeudenmukainen tulonjako ja solidaarinen palkkapolitiikka.
Vuokratyö tai kevytyrittäjyys eivät kuulu oikeudenmukaisille työmarkkinoille, vaan työnteon tulee perustua suoraan työntekijän ja yrityksen väliseen työsuhteeseen. Myös nopeasti kasvavassa alustataloudessa työskentelevät tulee saada työlainsäädännön ja työehtosopimusten soveltamisen piiriin.
Kuljetusalalla työskenteleville on toteutettava vähintään teollisuuden keskimääräinen palkka ja ansiokehitys.
Työehtosopimustoiminnan keskeisiä periaatteita ovat:
Vuonna 2022 AKT:llä on 18 työehtosopimusta seitsemän eri työnantajaliiton kanssa.
AKT:n työsuojelutoiminnan perustana on työntekijöiden, työsuojeluvaltuutettujen, luottamusmiesten ja ammattiosastojen työpaikkatoiminta. Työympäristöohjelman tarkoituksena on arvioida tulevaa toimintaa ja antaa päätöksentekijöille pohjatietoa työsuojelun tärkeimmistä kohteista.
Ohjelman tavoitteena on huomioida entistä paremmin kaikki työntekotavat, joista uusimpana jatkuva etätyö. Haasteina ovat etenkin henkinen työsuojelu ja yhteisten työpaikkojen työsuojelunyhteistoiminta. Myös ajoneuvojen uudet käyttövoimat ja erilaiset turvallisuutta tuovat valvontavälineet ja niiden vaikutus yksityisyyden suojaan ovat uudempia haasteita.
Vanhoista, mutta edelleen ajankohtaisista haasteista voidaan mainita mm. tapaturmien ennaltaehkäisy, työurien jatkaminen, yötyön rajoittaminen sekä työ- ja lepoaikasäännösten parantaminen.
Työsuojelusta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Hyvä yhteistoiminta parantaa työhyvinvointia ja työpaikan tuottavuutta sekä vähentää turhia sairaspoissaoloja.