Älä allekirjoita hätiköiden – huono sopimus voi kaduttaa

Työnantaja tahtoo työntekijästä eroon, mutta oikeaa syytä irtisanomiselle ei ole. Näppäränä työnantaja pyytää lakiosastoaan muotoilemaan sopimuksen, jonka mukaan työsopimus päätetään yhteisymmärryksessä ja työntekijä saa siitä korvauksen.

Kiukuspäissään työntekijä allekirjoittaa – ja miettii vasta jälkikäteen, mihin tuli suostuttua. Tarkemmin laskettuna korvaussumma ei olekaan kummoinen, ja tapauksesta jää huijattu olo.

Työntekijälle epäedullisia ”yhteisiä” sopimuksia esiintyy työelämässä silloin tällöin. AKT:n aloilla ne eivät ole yleisiä, mutta niitä tapahtuu. AKT:n vastaavalle lakimiehelle Sara Seppäselle on tullut vastaan paitsi työsuhteen loppumiseen liittyviä tapauksia myös esimerkiksi työssä sattuneisiin vahinkoihin liittyviä.

– Työnantaja on esimerkiksi laittanut työntekijän allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan tämä korvaa osan vahingosta, Seppänen kertoo.

Huonoimmillaan työntekijä voi menettää isot rahat laittamalla nimensä epäedulliseen paperiin. Siksi Seppäsellä ja AKT:n sopimusalavastaavalla Juha Anttilalla on selvä viesti: Älä ikinä allekirjoita mitään hätiköiden.

– Ota aina luottamusmieheen tai ammattiliittoon yhteyttä ennen kuin allekirjoitat mitään, Anttila sanoo.

– Aika harvoin maallikko osaa itse katsoa sopimuksen riittävän tarkasti, Seppänen jatkaa.

Sopimus sitoo tekijöitään

Tuli allekirjoitettua, ja nyt kaduttaa. Mitä voi tehdä? Valitettavasti ei paljonkaan.

– Nämä ovat hankalia tilanteita, Seppänen huokaa.

– Sopimusoikeuden periaate on sellainen, että sopimus sitoo tekijöitään. Kovin paljon ei ole tehtävissä.

Lähestulkoon ainoa syy, jolla työntekijä voisi päästä allekirjoittamastaan sopimuksesta eroon, olisi se, ettei hän ollut sopimusta tehdessään oikeustoimikelpoinen. Tähän vaadittaisiin esimerkiksi mielenterveyden häiriö tai törkeää pakottamista. Joissakin tapauksissa sopimusta voidaan myös pitää kohtuuttomana ja sen vuoksi esimerkiksi sovitella.

Pelkkä pomon valta alaistaan kohtaan ei riitä sovittelu- tai mitätöintiperusteeksi.

Siksi huonoon sopimukseen pitää reagoida nimenomaan etukäteen pyytämällä apua ja tarvittaessa kieltäytymällä allekirjoittamasta.

Ei koske alipalkkausta

Työelämässä on kuitenkin eräs yleinen tilanne, jossa allekirjoitus ei sido työntekijää. Jos työsopimuksessa on tullut sovittua surkeasta palkasta tai ylipitkistä työajoista, niitä ei tarvitse niellä.

Tämä johtuu siitä, että työehtoja ei voi työsopimuksella sopia huonommiksi kuin laki ja työehtosopimus määräävät. Jos työsopimuksessa on määräyksiä huonommat ehdot, sopimus on siltä osin mitätön.

Työntekijä voi siis vaatia itselleen kuuluvia palkkoja, vaikka olisikin laittanut nimensä huonoon paperiin.

Myös työsuhde voi olla lain edessä työsuhde, vaikka se olisi sopimuksella yritetty naamioida yrittäjyydeksi. Työntekijän suostumus ja sopimuksen nimi eivät silloin ole ratkaisevia vaan esimerkiksi aluehallintovirasto voi puuttua asiaan.