AKT tes-neuvotteluihin omista lähtökohdistaan

Ismo Kokko aloitti AKT:n puheenjohtajana muutama viikko sitten, 7. joulukuuta. Hänen tiensä ay-liikkeeseen alkoi kotoa.

− Ay-liike oli meillä koko ajan läsnä. Isäni oli sähköasentaja ja mukana Sähköliiton ja paikallisen ammattiosaston toiminnassa.

Nuorempana Kokko ajoi muutaman vuoden taksia pääkaupunkiseudulla ja työskenteli varastomiehenä. Hän valmistui myös tradenomiksi 1990-luvun puolivälissä. Myöhemmin hän opiskeli kauppatieteitä Vaasan yliopistossa.

− Kun työt muuttuivat vaativimmiksi, niin tuli sellainen olo, että kaipasi lisäoppia. Vaasassa oli mahdollista opiskella talousoikeutta ja syventyä työoikeuteen.

Ismo Kokon mielenkiinto edunvalvontaan heräsi tradenomiopintojen myötä. Hän lähti mukaan 1990-luvun puolivälissä vastaperustettuun tradenomien yhdistykseen, toimi myöhemmin liiton hallituksen puheenjohtajana ja työntekijänä.

Tradenomiyhdistys toimi perustana Tradenomiliitolle, jonka toiminnanjohtajana Kokko työskenteli vuodet 2000−2009. Seuraava työrupeama oli edunvalvontajohtajuus Insinööriliitossa, josta hän siirtyi Teollisuuden Palkansaajien pääsihteeriksi 2016 ja sieltä puolitoistavuotta myöhemmin SAK:hon työehtosopimusasiantuntijaksi. Ennen AKT:n puheenjohtajuutta hän ehti työskennellä myös Palvelualojen ammattiliitto PAM:n sopimuspäällikkönä.

Tes-neuvottelut omista lähtökohdista

Kokko haki AKT:n puheenjohtajaksi, koska arvosti liittoa ja piti sen tavasta toimia. Hänestä AKT on ollut, ja on edelleen, kokoaan suurempi ammattiliitto.

− AKT:n toiminta on ollut suoraviivaista, särmikästä, tuloishakuista ja mennyt suoraan asiaan. Ne ovat sellaisia ominaisuuksia, joista pidän. Haluan ajatella, että voin jatkaa tällä linjalla.

Tulevaa tes-kierrosta hän pitää AKT:n osalta hyvin vaativana. Hän uskoo kuitenkin, että tälläkin kertaa sopimukset saadaan aikaiseksi. Miten vaikeata se on, riippuu työnantajapuolesta.

− Nykyisissä olosuhteissa ei oikein voi puhua yleisestä linjasta. Neuvotellaan omista lähtökohdista parhaat mahdolliset sopimukset.

Ei kaipuuta kolmikantaan

Kokko ei kaipaa kolmikantaista sopimista tai keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja.

− Niiden kulta-aika taisi mennä jo.

Hän haluaa säilyttää valtakunnalliset työehtosopimukset, missä liitoilla on selkeä ja tärkeä rooli. Minimiehdot on syytä turvata jatkossakin. Työnantajapuolella etenkin teollisuudessa pyrkimys näyttää olevan kuitenkin jotain muuta.

Kokko uskoo, että AKT pärjää myös tulevaisuudessa. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin koko ay-liikkeeltä selkeämpää linjanvetoa hyvinvointiyhteiskunnan ja asiallisen työelämän puolesta.

− Tämä asettaa koko ay-liikkeen toiminnan uuteen merkitykseen, pohtii Kokko.

Huolestuttavaa hänestä on se, että poliitikot ovat käyttäneet puheenvuoroja, joissa on lähdetty siitä, ettei ihmisen tarvitsisi tulla palkallaan toimeen. Tai että olisi luonnollista, että ihmisellä olisi useampi työ, jotta hän saisi toimeentulonsa, tai edes osan siitä.

− Siis niin, että jokaisen velvollisuus olisi käydä töissä, mutta siitä ei maksettaisi kunnon palkkaa vaan sitä jatkettaisiin jollain tukimuodolla. En ymmärrä sellaista ollenkaan.

Mukaan keskusteluun

Ismo Kokon mielestä AKT voisi osallistua enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se on myös tapa edistää edunvalvontaa.

− Suomi on iso maa ja meillä kuljetukset ovat tärkeitä. Kuljetussektori on monella tapaa yhteiskunnan ytimessä. Siksi myös AKT:n äänen pitäisi kuulua elinkeinopolitiikassa, liikennepolitiikassa, infrakysymyksissä ja tiestön kunnossa. Näiden lisäksi myös ilmastopolitiikassa, missä kuljetukset ovat keskeisessä roolissa.

Monet asiat linkittyvät suoraan kuljetusalan työhön. Esimerkiksi ilmastonmuutos näkyy politiikassa polttoaineratkaisuissa ja sitä kautta yritysten kalustohankinnoissa ja kuljettajien työssä.

− Näissä muutostilanteissa AKT:n pitää turvata, että työntekijöiden työehdot säilyvät asiallisina.

Kuljetusliittojen yhteistyötä Kokko pitää tärkeänä ja kehittämisen arvoisena. Kuljetusliitot KL ry:n kohdalla hän ottaisi kuitenkin tuumaustauon. Sen aikana jäsenliittojen pitäisi käydä yhteistyöstä avoin keskustelu ja määrittää, mikä KL:n rooli tulevaisuudessa tulisi olemaan.