Liitto
Vuosiin mahtuu paljon. Suomen ja maailman tapahtumat ovat aina heijastuneet myös AKT:n toimiin ja sen jäsenten arkeen. AKT on toisinaan ollut edelläkävijä. Sen aloittama Etelä-Afrikan Apartheidin vastainen boikotti johti siihen, että Suomi liittyi maana kansainväliseen boikottirintamaan, joka lopulta kaatoi sortopolitiikan.
Teksti Hannele Siika-aho ja Sini Silvàn, Getty Images ja Seidi Guzejev
03.12.2025
1905 16.–18.10. Suomen Satamatyöntekijöiden liitto perustetaan, 13 henkilöä kokoontui perustavaan kokoukseen Helsingin silloisella Työväentalolla, Yrjönkadulla. Samana vuonna Suomessa myös Suurlakko
1906 Naisille Suomessa äänioikeus. Jo seuraavana vuonna eduskuntavaalit, jossa suomalaiset naiset saivat äänestää ensimmäisinä naisina Euroopassa, valittiin myös ensimmäiset naiskansanedustajat
1912 Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto (SKL) perustetaan
1917 Laki 8 tunnin työpäivästä hyväksyttiin keskellä yleislakon räjähdysherkkää tilannetta, hieman ennen sisällissodan alkua
1940 Tammikuun kihlaus eli Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) yhteinen julkilausuma, jonka asenteellinen muutos oli merkittävä. Se muutti neuvottelukulttuuria ja aloitti työsuhteiden valtakunnallisen säätelyn, pois paikkakunta- ja yrityskohtaisista sopimuksista.
1948 Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto (SAL) perustetaan
1960-luku Ay-liikkeen kulta-ajaksikin kutsuttu aikakausi, jolloin säädettiin mm. työehtosopimusten yleissitovuudesta ja sovittiin ay-jäsenmaksujen työnantajaperinnästä sekä verovähennysoikeudesta. Työntekijät saivat mm. lomaltapaluurahan, irtisanomislain ja työsuojeluvaltuutetut.
1968 Ensimmäinen TUPO-sopimus eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu. TUPOssa maan hallitus ja/tai työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työmarkkinoita koskevista ratkaisuista, kuten palkkataso tai erilaiset sosiaalipoliittiset etuudet (esimerkiksi sairauspäiväraha).
1970 Nykymuotoinen AKT syntyi, kun Suomen Autoalantyöntekijäin liitto SAL, Auto- ja Kuljetustyöväen Liitto sekä Satamatyöntekijäin liitto yhdistyivät.
1970-luku Uusi liitto haki paikkaansa. Metalliliiton kanssa neuvoteltiin liittorajoista laskutuskorjaamoiden työntekijöistä. Lama koetteli vientisatamien työllisyyttä. Liiton talous oli vahvalla pohjalla. Jäsenmäärä väheni, kunnes vuoden 1977 jälkeen se alkoi taas nousta.
1977 Lakot värittivät Suomen työelämää koko vuosikymmenen. Myös AKT:ssä koettiin esimerkiksi linja- ja kuorma-autoliikenteen pitkä lakko keväällä 1977.
1978 Nykymuotoinen AKT pääsi kunnolla vauhtiin. Syntyy aluetoimistoverkosto ja aluekokoukset ja näin päästään kuulemaan jäseniä.
1985 AKT:n liittotoimikunta päätti 4.10. osallistua Etelä-Afrikan Apartheidiä vastustavaan kansainväliseen boikottiin. Käytännössä päätös merkitsi sitä, että Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa pysähtyi. Alkuvuodesta 1987 eduskunta sääti lain, jolla kauppa maiden välillä pysähtyi. AKT sai boikotista runsaasti positiivista mainetta sekä useita tunnustuksia eri rauhanjärjestöiltä.
1990 AKT:n valtuustoon valittiin ensimmäistä kertaa nainen. Hän oli linja-autonkuljettaja Riitta-Liisa Kustila Tampereelta.
1991 TUPO ei kelvannut AKT:lle vaan sekä satama- että autoliikenteen lakkojen kautta taisteltiin parempien palkkojen puolesta. AKT saikin niukasti yleisen linjan ylittävät korotukset. Liitolle kyse oli silti myös periaatteesta.
1991 Suomessa Esko Ahon hallitus tasapainoili devalvaation ja vahvan markan välillä, mikä heijastui myös AKT:n työtaisteluun.
1994 Auto- ja Kuljetusala -lehti julkaisi EU-kansanäänestystä EU-numeron. Siinä ei varsinaisesti suositeltu äänestämistä jäsenyyden puolesta mutta korostettiin unionin ulkopuolelle jäämisen riskejä.
1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Edellisenä vuonna asiasta oli järjestetty kansanäänestys, jossa palkansaajajärjestöt olivat olleet myötämielisiä jäsenyydelle.
1999 Jäsenkirja vaihtui muoviseen jäsenkorttiin
2002 Eurosta tuli Suomen käteisvaluutta
2003 Maili liittyy AKT:hen
2008 Auto- ja Kuljetusala -lehden nimi vaihtui AKT-lehdeksi. Keskustelua käytiin sen suosituimmasta palstasta Roiskeläppä, jonka vitsit eivät aina ”täyttäneet poliittisen korrektiuden vaatimuksia”. (Lainaus Timo Soukola)
Liiton kotisivuista tehtiin myös mobiiliversio.
2018 Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys liittyy AKT:hen
2023 Orpon hallitus aloittaa: työelämälainsäädäntö turbulenssissa
2025 Jäsenkortti vaihtuu mobliiliseen jäsenkorttiin. Roiskeläpän paluu.
2026 Kesäkuussa edustajakokous – uusi ohjelma AKT:lle