Liitto
AKT:n satamajaoston puheenjohtaja Pasi Suonpää kehottaa varautumaan jatkossa vieläkin vaikeampiin neuvotteluihin.
Teksti Arto Jokela
04.03.2022
Ahtausalalle saatiin työehtosopimus 9. helmikuuta, kun AKT:n ja Satamaoperaattorien hallitukset hyväksyivät alan työehtosopimuksen.
Neuvottelut ahtausalan sopimuksesta käynnistyivät 17. marraskuuta. Vauhdittaakseen neuvotteluja AKT julisti ahtausalalle ylityö- ja vuorovaihtokiellon 1. helmikuuta ja uhkasi lakolla 14. helmikuuta alkaen.
AKT lähtöasetelmat sopimuskierrokselle olivat poikkeukselliset. Neuvottelut käynnistyivät vt. puheenjohtajan Pekka Lehtosen johdolla ja uusi puheenjohtaja Ismo Kokko liittyi neuvotteluihin joulukuussa.
− Omat vaikutuksensa neuvottelujen kulkuun oli varmasti myös AKT:n tukitoimilla Teollisuusliiton ja Paperiliiton työtaisteluille sekä Keitele groupin saarron murtamisyritystä seuranneella päivän työnseisauksella, pohtii Suonpää.
AKT:n satamajaoston puheenjohtaja, Finnsteve Oy:n Turun pääluottamusmies Pasi Suonpää kuvaa neuvotteluja vaikeiksi. Vaikeudesta kertoo sekin, että niitä käytiin lähes kolme kuukautta.
Suonpää sanoo pahimpana sopimisen esteenä olleen työnantajapuolen ideologinen lähtökohta. Työnantajien yleinen tavoite neuvotteluissa on ollut irtaantuminen liittojen kanssa solmituista työehtosopimuksista ja korvata ne yrityskohtaisilla sopimuksilla. Tähän oli sidottu lisäksi 2 prosentin palkankorotusraja, jota ei olisi saanut ylittää.
− Kun asiasta tulee ideologinen, niin kaikki käy vaikeaksi. Meidän käsityksemme mukaan mitään yleistä linjaa ei voi olla olemassa tilanteessa, jossa työnantajapuolen tavoitteena ovat yrityskohtaiset sopimukset, toteaa Suonpää.
Sopimuksen syntyä vaikeuttivat myös valtakunnansovittelijan puolueellisuus ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vaikutusyritykset neuvottelujen taustalla.
− EK:n vaikutus oli selvästi nähtävillä. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan toiminta oli taas täysin puolueellista. Jos edellinen sovittelija oli kallellaan työnantajien suuntaan, niin nykyinen on täysin heidän puolellaan.
Suonpää arvioi, että myös Metsäteollisuus ry saattoi vaikuttaa neuvottelujen taustalla.
Lopulta sopimus syntyi valtakunnansovittelijan salissa, mutta ilman sovittelijan myötävaikutusta.
AKT:n satamajaoston puheenjohtaja Pasi Suonpää ei voi sanoa olevansa tyytyväinen helmikuun alkupuolella syntyneeseen ahtausalan vuoden mittaiseen työehtosopimukseen.
Ihan tyhjin käsin neuvottelijat eivät kuitenkaan palanneet. Palkat nousevat vuoden aikana noin 2,35 prosenttia, kun lasketaan yhteen 1.2 alkaen saatu 2 prosentin yleiskorotus, sen vaikutus ilta- saunalisään ja 1.10. tuleva 0,15 prosentin yleiskorotus.
− Palkkaratkaisu on minusta välttävä, ei missään nimessä hyvä, kommentoi Suonpää.
Sopimuksen tekstimuutokset olivat Suonpään mukaan jokseenkin ohuet, kuten ne lyhyissä sopimuksissa yleensä ovat. Erityisesti Suonpäätä hämmästyttää, että samaan aikaan kun työnantaja puhuu työssä jaksamisesta, se vaatii, että ahtaajien pitäisi tehdä vuorotyötä eläkeikään saakka.
Teksteihin tulleita parannuksia ovat mm. irtisanottujen työntekijöiden oikeuksien laajentaminen takaisinottovelvollisuuden ja oppisopimuskoulutuksen osalta sekä mahdollisuus ottaa käyttöön likaisentyönlisä. Sopimus antaa lisäksi mahdollisuuden sopia ns. päivävuoroista ammattiosaston ja työnantajan kesken ja myös sijaisvanhemmille mahdollisuuden hoitaa kotona sairasta lasta.
Työaikamuutoksia varten perustetaan lisäksi työryhmä. Se aloittaa työnsä maaliskuussa.
− Valmistautuminen seuraavaan sopimuskierrokseen käynnistyy työaikatyöryhmän osalta jo ennen lumien lähtöä. Ammattiosastoilta pyydetään esitykset seuraavaa sopimuskierrosta varten jo keväällä, niin että ne ovat käytettävissä uudella satamajaostolla heti kesän jälkeen, sanoo Suonpää.