Työelämä
Taukopaikat Pääkaupunkiseudun suurin rekkaparkki löytyy Vantaan Viinikkalasta, Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeesta.
Teksti ja kuvat Mira Tenhunen
05.05.2026
Läpi Uudenmaan kulkeva Kehä III on Suomen liikennöidyimpiä väyliä, jota pitkin kulkee vuorokaudessa enimmillään noin 80 000 ajoneuvoa. Iso osa siitä on raskasta liikennettä, sillä Vantaalla sijaitsee paljon logistiikkayrityksiä ja Vuosaaren sataman kautta kulkee ulkomaille huomattava osa Suomen kontti- ja perävaunuliikenteestä.
Huhtikuisena perjantaina yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Janne Karhiaho tuo kyydissään Vaasan satamasta kappaletavaraa logistiikkajätti DSV:n Vantaan terminaaliin ja Vuosaaren satamaan. Ennen purkua ja lastausta pääsemme koukkaamaan hänen kanssaan Vantaalla Katriinantien rekkaparkkiin, joka on alle kahdeksan kilometrin päässä DSV:n terminaalista.
Parkkialue on palvellut kuljettajia kesäkuun 2022 alusta. Alueelle pääsee, kun kirjautuu rekkaparkin järjestelmään. Se tapahtuu helposti ja nopeasti.
Valaistulla, aidatulla mutta miehittämättömällä alueella kuljettajien käytössä on vessat ja suihkut. Karhiaho katsastaa, miltä peseytymistiloissa näyttää, ja antaa tuomionsa.
– Sosiaalitilat ovat pienet mutta todella siistit. Se on hatunnoston arvoinen suoritus. Tien päällä sosiaalitilat ovat usein hyvin vaatimattomia.
– Sosiaalitiloissa on myös otettu naiset huomioon; naisille on oma vessa. Toivottavasti naisten vessoja myös käyttävät vain naiset.
Katriinantien rekkaparkkiin voi pysäköidä pisimmillään 25 tunnin ajaksi. Se mietityttää Karhiahoa.
– Täällä ei pysty viettämään täyttä viikonloppulepoa. Parkkialue ei myöskään ole asfaltoitu vaan soramurskekenttä, joka on kesällä pölyinen ja hiekkainen ja talvella kuoppainen.
– Mutta kokonaisuudessaan tämä kenttä on positiivinen kokemus. Täällä on myös kulunvalvonta ja kamerat, ja se on hyvä kuormaturvallisuuden takia. On aina riskaabelia, jos yövytään tien päällä.
Karhiahon työpäivä jatkuu DSV:n terminaalissa, ja sieltä hän ajaa Vuosaaren satamaan. Satamaan ajetaan tällä hetkellä tunneliremontin takia poikkeusreittiä Itäväylän, Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta.
– Kun aloitin näissä hommissa 30 vuotta sitten, kuljettajat rikkoivat lakia enemmän eikä huoltoasemilla paljoa lepäilty. Yötä oltiin firmojen pihoilla, joista jatkettiin ajoa aamulla. Nykyään yritysten pihoille ei pääse tai niillä ei saa yöpyä.
Vuosaaressa satama ja sitä ympäröivät alueet ovat perjantaina täynnä yhdistelmäajoneuvoja.
“Rekkaparkin sosiaalitilat ovat pienet mutta todella siistit.
Rekkaparkin sosiaalitilat ovat pienet mutta todella siistit.
– Vuosaaren satama-alueella ei saa yöpyä. Sataman ulkopuolella on kaksi aluetta, joissa yöpyä voi, mutta iltakuuden jälkeen on arpapeliä, saako täältä parkkipaikkaa vuorokausilepoa varten. Siellä on aina porukkaa ja etenkin ulkomaalaisia kuljettajia todella paljon. Tänne ollaan onneksi kuulemma suunnittelemassa uutta, isoa taukoaluetta. Se tulee tarpeeseen.
Sataman sosiaalitilat suihkuineen löytyvät viereisestä Alepasta, joka oli aiemmin ABC-liikenneasema. Satama-alueella toimivat Suomen Merimieskirkko ja Merimiespalvelutoimisto tarjoavat kuljettajien käyttöön myös muun muassa nettikahvilan, kirjaston, virkistystilat, saunan ja pesutuvan.
Jos vain mahdollista, Karhiaho välttää pääkaupunkiseudulla yöpymistä. Hän on ajaa vienti- ja tuontitavaraa ympäri Suomea Kuljetusliike VR Rantanen Oy:n leivissä. Työviikot kuluvat tien päällä ja alkavat aamukuudelta maanantaisin ja päättyvät perjantai-iltaisin, jolloin hän palaa perheensä luo Hämeenlinnaan.
– Elän itse eväillä. Sunnuntaina tehdään kotona todella paljon ruokaa, jota syön neljä päivää. Olen tottunut rytmittämään päiväni siten, että eväät ovat aina mukana. Jos vaikka lastatessa tulee viivästystä, on helppo syödä odotellessa, niin ei ainakaan nälkä harmita.
– Meidän firman isäntä on ajanut itsekin rekkaa, ja siksi meidän reissuautot on varusteltu hyvin. Niissä on mikrot, kehvinkeittimet ja jääkaapit.
Perjantai-iltana kaikki lastit on kuljetettu määränpäihinsä. Työviikko on paketissa ja hymy herkässä.
– Nyt pidän puolen tunnin tauon, ja sitten ajan kotiin.
Katriinantien raskaan liikenteen yön yli -pysäköintipalvelualue eli Katriinantien rekkaparkki on suurin pääkaupunkiseudun raskaan liikenteen taukopaikoista: siellä on 61 pysäköintipaikkaa, joista 20 ruutua on pitkille, yli 20-metrisille täysperäyhdistelmille ja 34,50-metrisille HCT-täysperävaunuyhdistelmille.
Isolle taukoalueelle on ollut tarvetta. Siitä kertovat rekkaparkin luvut: yli 40 000 pysäköintitapahtumaa ja 5 200 rekisteröitynyttä kuljettajaa vajaan neljän vuoden aikana.
– Alueen käyttöaste on kasvanut 15 prosentilla per vuosi, vaikka parkkia ei ole markkinoitu mitenkään. Arkisin parkki on yleensä aivan täynnä, rekkaparkkia pyörittävä Lentopysäköinti P24 Oy:n yrittäjä Jarno Kangas kertoo.
Vantaan kaupunki on vuokrannut Helsinki-Vantaan lentoaseman luoteisreunan kupeessa sijaitsevan alueen tilapäiseksi raskaan liikenteen pysäköintialueeksi. Alueen palvelusopimus päättyy vuoden 2027 toukokuun lopussa ja vuokrasopimus vuoden 2028 lopussa.
Alueen jatko on auki.
– Katriinantien rekkaparkkia ei ole mahdollista muuttaa pysyväksi parkkialueeksi. Se on kaavoitettu vuoden 2022 yleiskaavassa yritysalueeksi, liikennesuunnittelupäällikkö Markus Holm Vantaan kaupungilta sanoo.
Lisävuosia rekkaparkki todennäköisesti saa. Vantaa, Helsinki ja Espoo ovat näyttäneet jatkolle vihreää valoa, mikäli kustannukset jaetaan valtion kanssa tämänhetkisen sopimuksen tapaan.
– Voimassa olevaan palvelusopimukseen ei ole kirjattu jatko-optiota, ja siksi parhaillaan selvitetään, onko nykyistä sopimusta mahdollista jatkaa vuoteen 2032 hankintalain puitteissa. Sen jälkeen alueen jatko kilpailutetaan normaaliin tapaan. Mikäli nykysopimuksen jatkaminen ei ole mahdollista, kilpailutetaan alue jo kesäkuusta 2027 eteenpäin, liikennejärjestelmäasiantuntija Mikko Tauriainen Uudenmaan elinvoimakeskuksesta sanoo.
Katriinantien rekkaparkin jatkorahoituksesta ei ole vielä päätetty.
– Uskon, että rahoitus saadaan tämän vuoden aikana, ehkä jo ennen kesälomia. Raskaan liikenteen pysäköintipaikkojen täytyy pysyä pääkapunkiseudulla vähintään samalla tasolla kuin nyt siihen asti, kunnes Klaukkalaan suunniteltu raskaan liikenteen palvelualue valmistuu vuoteen 2032 mennessä, Tauriainen lisää.
Nurmijärven Klaukkalaan, 11 kilometriä Kehä III:lta pohjoiseen valtatie 3:n ja maantie 152:n eritasoliittymän yhteyteen on tulossa raskaan liikenteen pysyvä palvelualue, jonne tehdään noin 80 pysäköintipaikkaa. Rakentamista ei ole vielä aloitettu eikä asemakaavaa tehty. Tiesuunnitelma on valmis.
AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski ei ole varma, auttaako tuleva Klaukkalan parkkialue kehätietä pitkin ajavia kuljettajia, kun Katriinantien rekkaparkki lopettaa.
– Klaukkalan alue tulee palvelemaan pohjois–etelä-suunnassa ajavia, mutta ei länsi–itä-suuntaan ajavia. Heille Klaukkalassa käynnistä tulee äkkiä 40 minuuttia lisäaikaa ja yli 20 kilometriä, joista kukaan ei maksa.