Liitto
Jäsenkysely Tuoreen jäsenkyselyn mukaan AKT on entistäkin suositumpi jäsenten keskuudessa. Liittoa suositellaan nyt liki kaikissa vastaajaryhmissä enemmän kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2024. Työsuhdeneuvonta sekä luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta saatu apu olivat tärkeimpiä syitä kuulua liittoon.
Teksti Hannele Hanhikorpi
Kuva Vesa-Matti Väärä
05.05.2026
AKT:n alkuvuodesta tekemän jäsenkyselyn toteutti yhteistyössä liiton kanssa Aula Research Oy. Sama yritys toteutti edellisen vastaavan kyselyn kaksi vuotta sitten.
Jäsenkysely kertoo, että jäsentyytyväisyys liiton palveluihin on parantunut merkittävästi.
– Jäsentyytyväisyydessä on suositteluasteen valossa tapahtunut todella iso harppaus eteenpäin. Jo yli puolet AKT:n jäsenistä suosittelee liiton jäsenyyttä. Erityisesti naiset ja alle 35-vuotiaat suosittelevat liittoa selkeästi aiempaa enemmän. Tällainen suuri muutos on aika poikkeuksellinen, summaa Aula Researchin toimitusjohtaja Melina Mäntylä.
Erityisen tyytyväisiä oltiin neuvontaan työsuhdeasioissa, työttömyyskassan jäsenyyteen tai oikeusapuun sekä työpaikan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tukeen ja apuun. Reilusti yli puolet vastaajista oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä näihin. Myös AKT-lehti ja jäsenkirjeet saivat kiitosta yli puolelta vastaajista.
Muutoin muutokset kahden vuoden takaiseen kyselyyn olivat melko maltillisia.
– Lievää tyytyväisyyden kasvua erilaisiin palveluihin kuitenkin näkyi. Esimerkiksi jäsenetuihin ja alennuksiin oltiin nyt tyytyväisempiä kuin kaksi vuotta sitten, kertoo Melina Mäntylä.
Kyselyn mukaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tuki on eräs AKT:n vahvimmista palveluista.
AKT:n jäseneksi liitytään työpaikoilla. Noin 40 prosenttia vastaajista kertoo liittyneensä liittoon luottamusmiehen kehotuksesta ja noin 20 prosenttia työkaverin kehotuksesta.
– Jäsenkyselyn tulokset puhuvat puolestaan. Liiton vahvuus rakennetaan nimenomaan työpaikoilla. Ei voi olettaa, että uudet työntekijät löytäisivät tiensä liittoon itsekseen, jos kukaan ei tule nykäisemään hihasta. Luottamusmiesten ja muiden aktiivien rooli on tässä korvaamaton. Meidän on huolehdittava, että jäsenyyttä tarjotaan ja liiton toiminnasta kerrotaan työpaikoilla, kiteyttää liiton 2. varapuheenjohtaja Niko Blom.
Tyytyväisyys luottamusmiehiin on kokonaisuutena korkea. Samalla tähän kohdistuu valtavasti erilaisia odotuksia.
– Hänen tulee olla aikamoinen superihminen. Helposti lähestyttävä, asiantunteva, ymmärtää työlainsäädäntöä ja tuntea työehtosopimukset. On oltava aktiivinen ja yhteistyökykyinen. Paljon on odotuksia, mutta vastauksissa näkyi myös luottamusmiehen suuri arvostus, kertoo Melina Mäntylä.
Erityisesti nuoret arvostivat helppoa lähestyttävyyttä.
– Nuorten kohdalla oppilaitostyön merkitys korostuu, jotta kipinä järjestäytymiseen syntyy jo ennen työelämää. Samalla ammattiosastojen on tarjottava aitoja osallistumisen mahdollisuuksia, sillä aktiivisesti toiminnassa mukana oleva jäsen on liiton paras suosittelija, Niko Blom jatkaa.
Kiitosta saivat myös liiton neuvottelemat yleiskorotukset palkkoihin. AKT:n neuvottelutyö näkyy suoraan jäsenten lompakoissa. Ansiotaso on noussut noin 3000 eurolla kahden vuoden takaisesta. Mediaanipalkka oli tuolloin 42 000 ja on nyt 45 000 euroa. Mediaanipalkka jakaa palkansaajat kahteen yhtä suureen osaan. Puolet tienaa enemmän kuin mediaanipalkka, ja toisaalta puolet tienaa vähemmän.
– Kyselystä voi päätellä, että mikäli työnantaja maksaa tessin mukaista palkkaa ja toisaalta jos kollegoiden kanssa puhutaan palkoista avoimesti, palkat ovat suuremmat. Palkoista kannattaa siis puhua työpaikoilla. Tästä voi myös päätellä, että liitto on neuvotellut hyvät palkat, kiteyttää Melina Mäntylä.
Kokoaikaisessa työsuhteessa olevien ansiotaso on noussut. Neljä viidesosaa vastaajista kiittää tästä AKT:n neuvottelemaa työehtosopimuksen mukaista yleiskorotusta. Kolmasosalla merkittävänä tekijänä toimii lisäksi työtuntien lisääntyminen. Lisäksi entistä harvempi kertoi palkkansa laskeneen edellisestä vuodesta.
– Työntekijän näkökulmasta olisin heikoilla työelämässä, jos ammattiliittoa ei olisi, summaa eräs vastaajista.
Vuoden 2025 työehtosopimuskierros, joka toi AKT:n jäsenille 7,8 prosentin yleiskorotukset kolmen vuoden ajalle on selvästi ollut jäsenten mieleen. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista kokee AKT:n vaikuttaneen yhteiskunnassa työelämäkysymyksissä jäsentensä eduksi. Samaa määrä katsoo, että liitto vaikuttaa yleensä yhteiskunnassa ja pitää huolta kuljetusalan menestymisen mahdollisuuksista tulevaisuudessakin.
Jäsenkysely tehtiin alkuvuodesta 2026 (8.1. – 1.2.2026) ja siihen vastasi yli 2000 (yhteensä 2 134) AKT:n jäsentä. Enemmistö vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa (83 %) ja lähes puolet oli ollut alalla yli 20 vuotta (45 %). Naisia vastaajista oli 18 prosenttia. Kolmasosa oli yli 55-vuotiaita, kolmasosa 45 – 54 -vuotiaita. Alle 35-vuotiaita oli 16 prosenttia ja 35 – 44 -vuotiaita 19 prosenttia.