Työelämä
Vessatauot Bussikuskien vessatauoista tuli päivänpolitiikkaa Turussa. Työtä parempien vessojen ja eteen on tehty pitkään.
Teksti ja kuvat Mikko Perttunen
05.05.2026
Paikallisliikenteen linja-autonkuljettajien vessatauoista on väännetty vuosikaudet ellei vuosikymmenet. Alan työehtosopimus määrää, että kuljettajan on päästävä vessaan vähintään neljän tunnin välein.
– Kertoo paljon asenteista, että niinkin perusasiasta kuin vessassa käymisestä täytyy säätää työehtosopimuksessa, Turun seudun linja-autohenkilökunnan puheenjohtaja Mikko Ahomäki toteaa. – Pitäisi osata ajatella sitä kautta, että bussia ajaa aina ihminen, hän jatkaa.
AKT toteutti viime vuonna jo toista kertaa paikallisliikenteen kuljettajille kyselyn vessa-asioista, ja kun vielä vuonna 2024 tilanne oli kyselyn mukaan se, että 51 prosentilla paikallisliikenteen kuljettajista ei ollut tällaista mahdollisuutta lainkaan, oli osuus viime syksynä tippunut onneksi 34 prosenttiin.
Turussa asia nousi poliittiseen keskusteluun, kun kaupunginvaltuutettu Anna Mäkipää (vas.) jätti tammikuussa 2025 Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen Turun seudun joukkoliikenteen Föli-kuljettajien vessatilanteen parantamiseksi.
Lopullinen vastaus aloitteeseen saatiin vasta tänä vuonna, sillä kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Vastausta täydennettiin muun muassa huomiolla, että liikennöitsijät ovat vastuussa työntekijöihin liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista.
Vastauksen mukaan tilaaja ei voi suunnitella aikatauluja sen mukaan, että niissä olisi huomioitu esimerkiksi vessakäynnit. Tämä olisi mahdotonta jo senkin vuoksi, että varsinaiset työvuorot suunnittelee liikenteen tuottava yritys, ja vain nämä yritykset tietävät, millaisia työvuoroja heidän kuljettajansa tekevät.
Turku teki myös hypoteettisen laskelman siitä, kuinka paljon kuljettajien säännöllisten vessataukojen lisääminen aikatauluihin kustantaisi: Siinä pääteasemille suunniteltiin viiden minuutin tauko, ja kaupunki kokonaiskustannusten nousevan noin 8 miljoonaan euroon vuodessa.
Laskukaavan taustalla on se, että mikäli arkivuorokaudessa ajetaan noin 4 500 lähtöä, maksettaisiin jokaiselta vuorokaudelta korvausta 375 ylimääräiseltä tunnilta. Tämän lisäksi tarvittaisiin lisää autoja ja kuljettajia liikenteeseen.
– Vaikka se maksaisi kuinka paljon, niin on muistettava, että niin kauan kuin autoja ajavat ihmiset, tämän täytyy järjestyä, Ahomäki muistuttaa.
Kaupunki totesi, ettei Föli pystyisi myöskään optimoimaan suunnittelussa kuljettajien työvuoroja, koska se ei lähtökohtaisesti tee työvuorosuunnittelua tilaaja-tuottajamallissa.
Työturvallisuuslain perusteella vessatauot ovat työnantajan eli liikennöitsijän vastuulla, mutta työpäivän aikana ei lähtökohtaisesti käydä varikolla. Toisaalta työnantaja ei voi tuosta vain rakennuttaa vessoja päätepysäkeille.
– Siinähän ei ole mitään epäselvää, että wc-mahdollisuudesta huolehtiminen on työnantajan vastuulla. Vessojen järjestäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, jos kaupunkeja ja kuntia ei saada mukaan, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa.
Viime keväänä Föli-kunnat omistivat 35 kuljettajavessaa. Suunnitteilla oli tuolloin näiden lisäksi viisi uutta vessaa. Lisäksi Fölin kuljettajilla on sovittu oikeus hyödyntää myös julkisia yleisövessoja, joita on noin 15.
– Liikennöitsijä maksaa sitten puolestaan vessojen käytöstä aiheutuvat kulut, Ahomäki selittää.
Turussa on hiljattain toteutettu mittava runkolinjauudistus, joka astui voimaan viime heinäkuussa. Se lisäsi julkista liikennettä 20 prosentilla, ja Fölillä tehtiinkin viime vuonna ennätykselliset yli 28 miljoonaa matkaa.
Päätepysäkit ovat runkolinjauudistuksen jälkeenkin pysyneet Turssa pääosin samoina. Vessakäyntiin on kuitenkin löydyttävä myös aika ja paikka. Ajosarjoja on kymmeniä tai satoja, ja ne muuttuvat usein.
– Vessan ja tasausajan on oltava samassa paikassa. Esimerkiksi aiemmin Varissuo-Pansio-linjalla Varissuon päässä oli vessa, mutta tasausaika oli Pansiossa, Ahomäki kertoo.
– Suunnittelussa pyritään tietysti ottamaan huomioon, että vessassa käyntiin löytyy aika. Mutta olemme kyllä muistuttaneet, että vessaan mennään silloin kun on mentävä, hän jatkaa.
Ahomäki kertoo, että Turussa on vuosikaudet tehty töitä bussikuskien vessataukoprobleeman selättämiseksi.
– Paljon on tarvinnut peistä taittaa, ennen kuin tilaaja on tämän asian tärkeyden ymmärtänyt, Ahomäki sanoo.
Hän kertoo, että tilaajan kanssa istutaan saman pöydän ääreen pari kertaa vuodessa, ja vastapuolella kyllä tiedetään, että nämä asiat nostetaan aina uudestaan ja uudestaan pöydälle, jos hommat eivät ole kunnossa.
Vaikutustyötä tehdään myös valtakunnallisesti. AKT tapaa aktiivisesti päättäjiä niin valtakunnallisella kuin paikallistasolla.
– Tehokkainta mielestäni onkin, että asiaa ajetaan eteenpäin monella rintamalla, ja mukana ovat niin paikallinen osasto, liitto kuin työnantajaliittokin. Kuntien ja kaupunkien tietoisuutta on lisätty ja ymmärrys pikkuhiljaa paranee. Joka paikassa ei ehkä ole vielä noteerattu, kuinka vaikeaa liikennöitsijän on järjestää tämä, Blom sanoo.
Esimerkiksi Lahti ja Oulu ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vaikuttamisella voi saada aikaiseksi. Näissä muutos on saatu aikaan juuri sekä AKT:n osastojen että poliitikkojen kautta.
– Helsingin seudulla asiat ovat toimineet jo pidempään kohtuullisesti. Avainasemassa on yhteistyö. Alueella on säännöllisesti kokoontuva ryhmä, joka käy järjestelmällisesti läpi havaittuja puutteita, Blom sanoo.