Työelämä

Alkoholitestien käytössä on yhä epäselvyyttä – yhteiset linjaukset puuttuvat

PETH-TESTIT Pahimmat ylilyönnit, kuten potkut suoraan testituloksesta, vaikuttavat vähentyneen.

Kuva, jossa valkopaitainen mies pitelee viskilasia kädessään nojatuolissa istuen.

Teksti Tua Onnela

Kuva Getty Images

AKT-lehti kertoi vuosi sitten, että työpaikoilla on yleistynyt alkoholin pitkäaikaiskäyttöä mittaava testi. Testitulos oli johtanut kuljetusaloilla jopa potkuihin – näin siitä huolimatta, ettei testi kerro, onko alkoholin vaikutuksen alaisena oltu töissä.

Niin sanotus PEth-testin tulos voi nousta esimerkiksi kostean loman takia. Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö voi näkyä siinä vielä neljä viikkoa lopettamisen jälkeen.

Keskusjärjestö SAK:n tämän vuoden alussa julkaiseman luottamushenkilöpaneelin mukaan testien käyttö työterveyshuollossa ei vaikuta tulleen valtavirtaan.

17 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän työpaikallaan on tehty PEth-testejä viimeisen kahden vuoden aikana. 38 prosenttia vastasi, ettei testejä ole tehty.

Testit ovat kuitenkin todennäköisesti yleisempiä kuljetusaloilla ja muilla sellaisilla aloilla, joilla alkoholinkäyttö voi vaikuttaa turvallisuuteen.

Työpaikoilla paljon epätietoisuutta

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi kertoo, että PEth-testeistä on tullut vähemmän yhteydenottoja kuin vuosi sitten.

Myös AKT:n edunvalvontapäällikkö Vesa Mikkola sanoo, ettei AKT:n edunvalvonnan käsiteltäväksi ole viime aikoina tullut testiin liittyviä tapauksia. Hänen mukaansa työnantajat kuitenkin edelleen käyttävät testiä.

Töistä pidättämisiä on silti edelleen tapahtunut.

Riitta Työläjärvi

Työläjärvi arvioi, että yhteydenottojen vähyys voi kertoa siitä, että testien käytön pelisäännöt työpaikoilla ovat hiukan selkiytyneet. Pahimmat ylilyönnit, kuten potkut tai ajokielto suoraan testituloksesta, näyttävät vähentyneen.

– Töistä pidättämisiä on silti edelleen tapahtunut tiukoin tulkinnoin, Työläjärvi sanoo.

Luottamushenkilöpaneelin tulos myös kertoo, että monella työpaikalla testin käyttöön liittyy yhä isoa epäselvyyttä. Lähes puolet vastanneista luottamushenkilöistä ei tiennyt, onko heidän työpaikallaan tehty PEth-testejä. Viidennes ei tiennyt, miten työpaikalla toimitaan, jos testitulos on koholla.

Kolmasosa kertoi, että seurauksena on hoitoon ohjaaminen.

Yksi tulos ei kerro työkyvystä

PEth-testi on herättänyt keskustelua siitä, kuinka paljon työntekijän vapaa-ajan alkoholinkäyttö ylipäätään kuuluu työnantajalle. Vaikka testi tehdään työterveyshuollossa, monissa tapauksissa tulos on päätynyt myös työnantajan tietoon.

Riitta Työläjärven näkemys on, että testaaminen voi joissakin tilanteissa olla perusteltua, kunhan se tehdään vastuullisesti ja työntekijän suostumuksella. Pelkän testin perusteella ei voi tehdä päätöksiä henkilön sopivuudesta työhön, ei varsinkaan yksittäisen testin.

– Olisi hyvä, että kaikilla työpaikoilla olisi päihdeohjelma, joka olisi yhteistoiminnassa tehty ja seurattu. Siinä voi sopia, miten terveystarkastuksia käytetään ja mitä niihin kuuluu, Työläjärvi sanoo. 

PEth-testi

  • Alkoholimarkkeritesti eli PEth-testi mittaa verestä fosfatidyylietanolin pitoisuutta.
  • Jo yhdellä kertaa juotu noin yhden promillen humala tuottaa vereen fosfatidyylietanolia. Mitä suuremmat annokset, sitä korkeampi on pitoisuus ja sitä pidempään se säilyy verenkierrossa.
  • Testillä voidaan todeta edeltävien 2–4 viikon aikainen juominen.
  • Tuloksissa on suuret yksilölliset erot suhteessa juotuun määrään. Yhden testituloksen perusteella ei voi luokitella ihmisiä suur- tai kohtuukuluttajiksi.