Myös AKT:n Marko Piirainen allekirjoittajana palkansaajien keskusjärjestöjen yhteistyön kehittämiseksi

Me allekirjoittaneet haluamme tuoda julki yhteisen tahtotilamme palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi. Tavoitteena voisi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka tähän halukkaat liitot perustaisivat. 

Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ammattiliittojen jäsenten edunvalvontaa pitää hoitaa ennakoivasti, tiiviissä yhteistyössä. Uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija. Toimialaliukumat ovat arkipäivää, työntekijä–toimihenkilö–ylempi toimihenkilö -käsitteet ovat liudentuneet ja muun muassa nämä muutokset lisäävät tarvetta tarkastella myös palkansaajaliikkeen rakenteita. Keskusjärjestörakenteen pitää olla sellainen, että työnjako keskusjärjestön ja liittojen kesken on selkeä, liittojen jäsenten hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä parhaalla tavalla tukeva. 

Yhteiskuntavaikuttaminen laajasti ajateltuna vaatii yhä kasvavaa panostusta ammattiyhdistysliikkeeltä. Lukuisat asiat ovat laajasti palkansaajakenttää koskevia ja siksi niitä olisi tarkoituksenmukaista hoitaa keskusjärjestön, ei niinkään yksittäisten liittojen toimesta. 

Palkansaajaliikkeellä on monissa asioissa jo nyt yhteistä tavoitteenasettelua. Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, kuten EU-vaikuttamisessa, työryhmät ja edustukset on jo jaettu keskusjärjestöjen asiantuntijoiden kesken, jotka raportoivat toisilleen. Myös kansallisella tasolla on jonkin verran vastaavaa työnjakoa. Katsomme, että mahdollisuuksia vielä paljon nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja sitä kautta synergiaetujen saamiseen on saavutettavissa. Yhteiskunta- ja talouspolitiikka yleensä sekä niitä tukeva ajatuspaja- ja tutkimustyö voisivat niin ikään saada suuremman roolin ja painoarvon sen ollessa yhteistä. 

Uusi keskusjärjestö voisi myös mahdollistaa laveamman keskustelun liittorakenteiden kehittämiselle sekä ennaltaehkäistä mahdollisia sopimusrajoihin liittyviä epäselvyyksiä. Työelämä uudistuu ja palkansaajaliikkeen on tärkeää olla tässä muutoksessa aktiivinen kehittäjä.

Me allekirjoittaneet olemme sitoutuneet esittämään omissa liitoissamme ja keskusjärjestöissämme tällaiseen selvitystyöhön ryhtymistä ja kutsumme kaikki muutkin halukkaat järjestöt eri keskusjärjestöistä mukaan. 

Tammikuun 16. päivänä pidetään tilaisuus, johon kutsutaan edustaja jokaisesta suomalaisesta ammattiliitosta. Tällöin keskustelua voidaan jatkaa kaikkien halukkaiden järjestöjen kesken.

Riku Aalto, puheenjohtaja, Metallityöväen Liitto ry

Juri Aaltonen, puheenjohtaja, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

Martti Alakoski, puheenjohtaja, Sähköliitto ry

Risto Elonen, puheenjohtaja, Veturimiesten liitto ry

Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry

Juhani Haapasaari, puheenjohtaja, Ilmailualan Unioni IAU ry

Liisa Halme, puheenjohtaja, Vakuutusväen Liitto VvL ry

Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto ry

Seppo Juselius, puheenjohtaja, Rautatievirkamiesliitto ry.

Sakari Lepola, puheenjohtaja, Puu- ja erityisalojen liitto ry

Jorma Malinen, puheenjohtaja, Ammattiliitto PRO ry

Heidi Nieminen, puheenjohtaja, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Marko Piirainen, puheenjohtaja, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry

Pertti Porokari, puheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry

Ann Selin, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Niko Simola, puheenjohtaja, Palkansaajajärjestö Pardia ry

Timo Vallittu, puheenjohtaja, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Petri Vanhala, puheenjohtaja, Paperiliitto ry

Rauno Vesivalo, puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHY ry

Thelma Åkers, puheenjohtaja, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

 

Allekirjoittaneet edustavat yhdessä yli 1 500 000 palkansaajaa.