Työsopimuslaki: Seitsemän sanaa ja 30 sivua perusteluja

Sipilän hallituksen esityksen mukaan työsopimuslaki muuttuu seitsemän sanan verran: ”Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan” Lisätyt sanat on kursivoitu.

Tämän muutoksen takia hallitus on kirjoittanut tai kirjoituttanut 30 sivua perusteluja sille, mitä nämä 7 sanaa tarkoittavat. Se, mitä se lopulta tarkoittaa, jää viime kädessä kuitenkin ratkaistavaksi tuomioistuinten. Tuomioistuinkäsittelyajat käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen asti ovat usein vuosien pituisia.

Kun lakia aletaan tulkita, niin pyrkimyksenä on ns. lain hengen tavoittaminen.

− Tässä otetaan lakitekstin lisäksi huomioon lain perustelut ja mahdollisesti jopa eduskunnassa käydyt keskustelut ja mietinnöt sekä olosuhteet, joissa laki on säädetty, sanoo Jukka Siurua.

Sitä, miten mahdollista lakimuutosta lopulta tulkitaan, ei Siurua ryhdy arvailemaan. Muutama asia on kuitenkin selvä: pienessä yrityksessä työskentelevän työntekijän asemaa lakimuutos ei paranna ja hallituksen tavoite on heikentää heidän työsuhdeturvaansa.

Poliittiset perustelut

Jukka Siurua on samaa mieltä moitteista, jotka on kohdistettu Sipilän hallituksen heikkotasoiseen lakien valmisteluun. Tämä pätee myös työsopimuslain muutosesitykseen.

− Sen perusteisiin on kirjoitettu poliittinen agenda. Lain vaikuttavuusarviointi eli se, miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten arkeen, on unohdettu.

Siuruan mukaan 30 sivun perustelut eivät sinällään ole tavattomat. Tässä tapauksessa silmään pistää kuitenkin heikko valmistelu ja perustelujen selkeä poliittisuus. Perusteluihin on yksiselitteisesti kirjoitettu lain parantavan työllisyyttä. Mitään todellista näyttöä väitteen tueksi ei ole esitetty.

Työllistämiseen vedoten on sivuutettu myös perustuslain vaatimus kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta lain edessä. Perustuslain mukaan sitä ei saa sivuuttaa kuin yleisesti hyväksyttävästä syystä.

− Tässä pyrkimys työllistämiseen on katsottu tällaiseksi yleisesti hyväksytyksi syyksi.  

Koskettaa monia

Siurua uskoo, että toteutuessaan lainmuutoksella on monia kerrannaisvaikutuksia. Jos pienessä yrityksessä työskentelevän työsuhdeturva heikkenee suhteessa muihin työntekijöihin, niin miten se vaikuttaa esimerkiksi pankkien lainapäätöksiin?

Siurua uskoo, että työpaikan koko aletaan ottaa huomioon esimerkiksi asunto- ja autolainoista päätettäessä. Jos työntekijä työskentelee pienessä yrityksessä heikomman työsuhdeturvan piirissä, niin pankki kokee hänet suuremmaksi riskiksi. Sen tähden laina saattaa jäädä saamatta tai siinä voi olla erilaiset  vakuusvaatimukset tai kovempi korko kuin ison yrityksen palveluksessa olevalla.

− Ajatellaan vaikka nuorta paria, joista toinen saa palkkansa pienestä yrityksestä. Vaikutukset äkkiä kaksinkertaistuvat, sanoo Siurua.

Tämä puoli lain vaikutusten harkinnasta on Siuruan mukaan kokonaan sivuutettu. Sen sijaan siinä on 30 sivua perusteltu pienyrittäjien vaikeaa asemaa ja miten sitä pitäisi parantaa helpottamalla työntekijöiden irtisanomista.

TEKSTI JA KUVA Arto Jokela