Työelämän heikennykset osuvat rajuina kaikkiin AKT:n jäseniin

Kuljettajan työtä kuormittavat jo nyt tärinä, melu, kiire, väkivallan uhka, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat. Satama-, kuljetus- ja liikennetyö ovat työtapaturmien määrällä mitattuna vaarallisia ammatteja ja jaksaminen koetuksella. Tarve työehtojen parantamiseen on iso. 

Hallitusohjelmaan kirjattu vientivetoinen työmarkkinamalli ja valtakunnansovittelijan käsien sitominen voivat tehdä tulevista työehtosopimuskierroksista pelkkiä palkkaneuvotteluja, joissa vientiliitot neuvottelevat tason. Jokaiselle tekstimuutokselle voi tulla kova hinta.

Lakko-oikeuden rajoittaminen vie vaikutusmahdollisuuksia

Lakonuhalla on iso painoarvo kuljetusliittojen neuvotteluissa. Lakoilla on iso vaikutus työnantajiin. Siksi lakko-oikeuksiin myös halutaan puuttua. AKT:n jäsenelle vaikutukset ovat merkittäviä.

Hallituksen tavoite on, että laillisia tukityötaisteluja olisivat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. Erityisesti juuri satamalakkoja halutaan rajoittaa – jopa kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten vastaisesti. Nämä muutokset estävät esimerkiksi kuljetusliittoja auttamasta tukilakoilla toisiaan.

Laittomaksi todetun työtaistelun jatkamisesta määrättävällä 200 euron henkilökohtaisella lakolla halutaan pelotella ihmisiä. Muitakin lakkosakkoja korotettaisiin.

Myös poliittisten mielenilmausten kestoa halutaan rajoittaa. Näin Suomi siirtyy niiden maiden joukkoon, joissa sanan- ja mielipiteenvapautta rajoitetaan, ei suinkaan pohjoismaiseen malliin.

Irtisanominen helpottuu ja lisääntyy

Vielä nyt työntekijän irtisanomiseen vaaditaan painava syy. Hallitus haluaa, että asiallinen syy riittää irtisanomiseen. Epäselvää on, millainen asia syyksi riittää? Selvää on, että irtisanomiset helpottuvat ja lisääntyvät. Millaiseen asemaan tämä asettaa edunvalvonnassa työskentelevät luottamusmiehet? He joutuvat työntekijöiden etua puolustaessaan neuvottelemaan myös vaikeista asioista. Osa työnantajista tai heidän edustajistaan pitää luottamustehtävissä olevia hankalina ihmisinä. Luottamusmiesten asema ja kyky pitää toisten puolta heikkenee.

Yhtäkkiset lomautukset

Alle 50 työntekijän yrityksissä voisi jatkossa irtisanoa ja lomauttaa ilman muutosneuvotteluja. Isommissakin yrityksissä neuvotteluajat puolittuisivat. Kun myös takaisinottovelvoite poistuisi alle 50 työntekijän yrityksissä, irtisanottua ei siis tarvitsisi palkata takaisin, kun taloudellinen tilanne paranee. Tilalle voisi palkata toisen, vaikkapa halvemman työntekijän.

Määräaikainen työsuhde vuodeksi ilman erityistä perustetta?

Aiemmin jokaiseen määräaikaisuuteen on vaadittu syy. Silti määräaikaisia on jo aiemmin ketjutettu ja käytetty väärin. Esimerkiksi AKT:n linja-autonkuljettajia on voitu palkata pätkissä, jolloin he ovat jääneet ilman kunnon lomia ja vakituisen työn etuja. Jatkossa työnantaja voisi solmia määräaikaisen työsopimuksen jopa ilman syytä. Määräaikaisista voisi tulla ”vuoden koeaika”.  Vakituiset työsuhteet vähenisivät. 

Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi

Ensimmäisestä sairauspäivästä halutaan palkaton. Nyt AKT:n tesseissä sairauslomat on sovittu palkallisiksi, mutta seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa hinnasta voidaan joutua neuvottelemaan – esimerkiksi alemmilla palkankorotuksilla?

Ansiosidonnaisen useat heikennykset

Jatkossa AKT:n jäsenen pitäisi tehdä kokonainen vuosi ennen kuin on oikeutettu ansiosidonnaiseen turvaan. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi pätkätyöntekijän työttömyysturvaa.

Ansiosidonnaisen suojaosat ja lapsikorotukset pois

Suojaosa on tarkoittanut 300 euron rahamäärää, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan. Se halutaan poistaa, jolloin lisätyön ottaminen vaikeutuu. ja Lapsikorotuksen poistuminen vie työttömän lapsiperheeltä noin 140-300 euroa kuukaudessa.

Koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa halutaan heikentää portaittain. Lisäksi työttömyysturvan omavastuupäivät lisääntyvät viidestä seitsemään.

Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan

Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki on ollut monelle henkireikä tai mahdollisuus vaihtaa uudelleen alaa esimerkiksi kuljettajaksi. Tämä väylä halutaan katkaista.

Paikallinen sopiminen – heikompia sopimuksia ilman luottamusmiestä

Nyt työntekijäliittoihin kuuluvat yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia. Hallitus haluaa, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Lisäksi luottamusmiehistä halutaan eroon, neuvottelijaksi sopiai ”reipas kaveri”. Toinen ongelma on, että työnantajilla ei ole tarvetta järjestäytyä, mikä uhkaisi työehtosopimusten yleissitovuutta. Yrityskohtaiset sopimukset taas voitaisiin solmia ulkomailla, ja riskinä on, että kuljetusyrityksen työehdot voisivat olla – esimerkiksi puolalaiset.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen ohjelma on käytännössä rakennettu EK:n ja työnantajapuolen tavoitteille. Siinä ei ole lainkaan huomioitu työntekijöiden tarpeita. Työnantajat saavat tavoitteensa pelkästään puolustamalla hallituksen lakiesityksiä. Tästä syystä juuri nyt on aika protestoida poliittisilla työtaistelutoimilla.