Tutkimuksen mukaan ammattikuljettajat suhtautuvat varauksellisesti automaatioon

Suurin osa ammattikuljettajista suhtautuu tutkimuksen mukaan kielteisesti ajatukseen automaattisen auton käytöstä työssään. Ihmiskuljettajan korvattavuuteen ei ammattipiireissä uskota. Myönteisesti kuljettajat suhtautuvat havaintoaluetta laajentaviin järjestelmiin.

Tulokset selviävät Liikenneturvan teettämästä tutkimuksesta, jolla kartoitettiin ammattikuljettajien käsityksiä ajoneuvojen järjestelmistä ja näkemyksiä tulevasta automaatiotekniikasta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 039 kuljettajaa, joista suurin osa työskenteli kuorma- tai linja-autonkuljettajina. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä AKT:n ja Rahtareiden kanssa.

-Ammattikuljettajien työ ei ole pelkkää ajamista. Se on monipuolista tilanteiden ja tehtävien hallintaa sekä ongelmaratkaisua, jota ei voi pelkistää automatisoitavaan ajosuoritukseen. Kuljettajien näkemykset tuovat lisää näkökulmia automaatiokeskusteluun. Ne auttavat myös ymmärtämään työnkuvan moninaisuutta, selvittää Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Turhat hälytykset ärsyttävät kuljettajaa

Kuljettajat kokivat nykyään käytössä olevista järjestelmistä hyödyllisimmiksi havaintoaluetta laajentavat kamerajärjestelmät. Mielipiteitä jakoivat ajamista ohjaavat järjestelmät, kuten kaistavahti tai mukautuva vakionopeudensäädin.

-Monen onnettomuuden taustalla vaikuttaa puutteellinen havainnointi. Se, ettei kuljettaja ole havainnut ajoissa esimerkiksi lähestyvää kävelijää tai pyöräilijää. Niinpä onkin selvää, että havainnoinnissa auttava järjestelmä koetaan hyödylliseksi. Kamerajärjestelmien apua kaivattiin eritoten kaupunkiympäristössä ja ahtaissa paikoissa, kertoo tutkimuksen tekijä Tuisku-Tuuli Salonen.

Tutkimus on Salosen Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen pro gradu -tutkielma.
Kaistavahdin ongelmaksi koettiin sääolosuhteet ja talvi. Kuljettajat uskovat, että järjestelmä ei toimi, kun lumi peittää tiemerkinnät. Kaistavahdin koettiin reagoivan liian herkästi ja turhat hälytykset ärsyttivät kuljettajia. Hyödyllisenä järjestelmää pidettiin tilanteessa, jossa kuljettaja nukahtaa tai saa sairauskohtauksen.

Robotti ei korvaa ihmiskuljettajaa

Suurin osa ammattikuljettajista suhtautuu kielteisesti ajatukseen automaattisen auton käytöstä työssään. Täydellistä automaatiota todennäköisempänä pidetään tarvittaessa päälle kytkettävää automaattiohjausta.

-Suurimpina automaatiosta saatavina hyötyinä ammattikuljettajat pitävät teiden kunnon parantamista, automaattiohjausta yksitoikkoisissa ympäristöissä ja inhimillisten virheiden vähenemistä. Uhkat koettiin kuitenkin hyötyjä suuremmiksi. Lähes jokaista vastaajaa huoletti automaatiotekniikan toimivuus Suomen olosuhteissa. Robotin ei uskota pystyvän korvaamaan ihmiskuljettajaa, kuvailee Salonen.

Automaatioon suhtaudutaan kuljettajan työtä helpottavana toimintona, jonka käytön tulisi kuitenkin olla itse määriteltävissä.

-Ajaminen vaatii ihmiselle tyypillistä johtajuutta ja vastuuta, jota ei uskalleta vielä luovuttaa siihen kykenemättömäksi katsotulle automaatiolle. Päätöksentekoon liittyy olennaisesti vastuu, jonka ammattikuljettajat kokevat kuuluvan vielä itselleen, tiivistää tutkija Tuisku-Tuuli Salonen.

Perstuntuma edelleen tärkeä kuljettajalle

-Liikenteen automaatiosta on puhuttu paljon, mutta kuljettajien ääntä ei ole kuultu. Tässä tutkimuksessa pääsevät nyt viimein ääneen kuljettajat, jotka ovat päivittäin tekemisissä automaation kanssa. Mutu-tuntumaa on toki ollut, mutta nyt saimme faktaa, sanoo työsuojelusihteeri Pasi Ritokoski, joka oli AKT:n edustajana tutkimushankkeessa.

Hän korostaa, että yrityksissä harvemmin kuunnellaan kuljettajia, kun tehdään hankintapäätöksiä uudesta kalustosta. –Täytyy muistaa, että kaluston koko kasvaa, mutta lastaus- ja purkupaikat on kuitenkin pääosin mitoitettu vanhalle, pienemmälle kalustolle. Näissä tilanteissa kameroista on iso apu.

Työsuojelusihteeri Pasi Ritokoski muistuttaa, että automaatio tai apuvälineet eivät auta kuljettajaa tilanteessa, missä tiestön huono kunto tai talvikunnossapidon ongelmat ovat riesana. –Mennyt talvi oli taas esimerkki kunnossapidon ongelmista. Suomen olosuhteissa kuljettajan perstuntumalla on edelleen iso merkitys. Jos perstuntuma häviää, metsähallitus kutsuu.

TEKSTI Mikko Karlsson
 

Tutustu selvitykseen Ammattikuljettajien näkemyksiä automaation vaikutuksista liikenteeseen tulevaisuudessa.