SAK: Työnantajien työelämärikkomusten määrä pysynyt korkealla

SAK:n alojen luottamushenkilöistä lähes kolmannes (30 %) arvioi, että hänen työnantajansa on rikkonut viimeisen 12 kuukauden sisällä työehtosopimusta tai lakia. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia ja vuonna 2016 28 prosenttia. 

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1070 luottamushenkilöä SAK:n aloilta 2.-12.9.2024

– Jo nyt voimassa olevan lain vallitessa työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on arkipäivää monilla työpaikoilla. Mitä se onkaan sen jälkeen, kun lainsäädäntömuutoksilla työntekijän asemaa vielä heikennetään, kysyy SAK:n lakimies Paula Ilveskivi.

Kyselyn mukaan yleisin työelämärikkomus on työehtosopimuksen rikkominen, jota arvioi tapahtuneen jopa joka neljäs (24 %) luottamushenkilö. Muita yleisiä ovat luottamushenkilöiden mukaan työaika- ja työturvallisuuslain rikkominen sekä se, että työnantaja ei ole maksanut työntekijälle kuuluvia palkkoja.

Jo tällä hetkellä todellisuus on, että huomattava osa työnantajista rikkoo voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä, mutta rikkomusten seuraamukset ovat varsin vaatimattomia. Ilveskivi pelkää, että kun työehdoista sopiminen yritystasolla laajenee, se pahentaa vielä tilannetta: laki ei takaa riittävää valvontaa työpaikoille.  

– Voidaan perustellusti ennakoida, että hallituksen työelämäheikennykset tulevat lisäämään luottamushenkilöihin kohdistuvaa painostusta. Painostus työehtojen heikennyksiin voi myös kasvaa, kun koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tuodaan luottamusvaltuutetut.

Näyttääkin siltä, että työpaikkatason sopimisesta voi tulla huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa ja sekavampaa.

Paula Ilveskiven mukaan hallituksen esityksestä jää epäselväksi, kenen kanssa paikallista sopimusta lopulta tehdään, jos työntekijöitä edustaa neuvotteluissa sekä liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema luottamusmies että muiden työntekijöiden valitsema luottamushenkilö, eivätkä nämä ole yksimielisiä paikallisen sopimuksen sisällöstä.

– Kenen kanta ratkaisee esimerkiksi palkankorotukset, työaikajoustot ja niistä maksettavat korvaukset sekä lomarahat. Tällaiset kysymykset olisi pitänyt ratkaista hallituksen esityksessä ennen kuin se annettiin eduskunnalle