SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta edustajistossa: Työllisyyttä ei pidä hoitaa lyömällä lyötyä

– Suomalaisen työttömän arki on karu. Moni työtön elää toimeentulon rajoilla. Suurimmalla osalla ansiopäivärahan saajista veron jälkeen käteen jää noin tuhat euroa. Monella SAK:laisella jopa alle tuon. Silti hallitukset väristä riippumatta nakertavat kerta toisensa jälkeen työttömyysturvaa. Ajatuksena lienee, että työttömät ovat laiskoja sohvaperunoita. Ja he lähtevät töihin vain, kun heidän tilannettaan riittävästi kiristetään. Tosiasiassa toimeentulon riittävyyden kanssa kamppailevat haluavat työllistyä. Tyypillisesti ansiopäivärahan saajien työttömyys kestää alle kuusi kuukautta.

Jarkko Eloranta käytti työttömyysturvan heikentämisestä esimerkkinä nykyhallituksen ehdotusta työssäoloehdon euroistamisesta. SAK on kannattanut työttömyysturvan työssäoloehdon kehittämistä ja yhä useamman työttömän pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Elorannan mukaan nyt euroistamisessa on kuitenkin kyse säästötoimenpiteestä eli heikennetään pienituloisempien palkansaajien turvaa.

– SAK on jo aiemmin vaatinut, ettei muutos saa johtaa matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien työntekijöiden työttömyysturvan heikentymiseen. Nyt näin uhkaa käydä. Valmisteilla olevaa mallia on vielä mahdollista korjata, mutta tähän saakka korjausehdotuksemme ovat kaikuneet kuuroille korville. Vetoan hallitukseen, ettei nyt lyötäisi lyötyä.

Matalampi kynnys työhön

Tällä hetkellä Suomessa on yhtä aikaa paljon sekä työttömyyttä että avoimia työpaikkoja. Työnantajien mukaan rekrytointiongelmissa on yleensä kyse hakijoiden työkokemuksen tai ammatin edellyttämän koulutuksen puutteesta.

– Työvoimaa tarvitsevan kannattaa huolehtia maineestaan työnantajana ja tarjota laadukasta työtä. Toisaalta työnantaja voi jo hakuprosessillaan helpottaa tilannetta. Työnhaku näyttäytyy työhakijoille hankalana prosessina. Työpaikkailmoitukset ovat epäselviä tai niissä esitetyt vaatimukset ovat niin korkeita, etteivät vastaa itse työtä. Jos tehtävä ei vaadi esimerkiksi korkeaa digitaalista osaamista, videotervehdyksen tekemistä tai täydellistä suomen kielen taitoa, ei niitä pidä hakemuksessakaan vaatia, puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi.

Kaikille parempi työelämä

SAK:n tavoitteena on, että jokainen voi Suomessa tehdä työtään turvallisessa ja terveellisessä työympäristössä, ilman kiusaamista, ilman hyväksikäyttöä. Siihen kuuluu myös, että palkat maksetaan sovitusti, tauot pidetään ja työntekijöitä kuunnellaan ja arvostetaan ja heidän näkemyksillään on arvoa.

Eloranta muistutti puheessaan median esiin nostamista tapauksista: nepalilaiset kokit, närpiöläiset tomaatinpoimijat, pikaruokaravintoloiden nuoret asiakaspalvelijat ja kahvilaketjujen baristat, rakentajat ja hitsarit Itä-Euroopasta. Tavallisesti räikeimmät tapaukset löytyvät työpaikoilta, joissa ei ole valittu henkilöstön edustajaa.
– Liian moni työtä tekevä kärsii sopimusten ja määräysten noudattamatta jättämisestä ja liian moni työnantaja taas hyötyy siitä. Läheskään aina ei ole kyse siitä, etteikö työnantajalla olisi tietoa ja taloutta hoitaa asioita kunnolla. Usein on kyse välinpitämättömyydestä tai silkasta ahneudesta.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että lainsäädäntöön tarvitaan järeämpiä pykäliä työntekijöiden turvaksi ja edunvalvonnan tehostamiseksi. Hän vaatii, että tulevaisuudessa työehtosopimusten yleissitovuus ei riipu enää pelkästään työnantajan järjestäytymisestä. Ja jotta sopimusten valvonta on mahdollista, on luottamusmiesten asemaa lainsäädännössä vahvistettava. Luottamusmies on tunnustettava aina työnantajan toimesta, kun työpaikalla on luottamusmies valittu.