SAK kiistää pakkolakien perusteet ihmisoikeuksien rajoittamiselle
9.12.2015
Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK kiistää hallituksen esittämät perustelut ihmisoikeuksien rajoittamiselle pakkolakien kautta.
- Hallituksen pakkolakiesitys on vakavassa ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa. Ammattiliittojen oikeus työehtoneuvotteluihin ilman ylärajaa on ihmisoikeus, SAK:n lakimies Jari Hellsten toteaa.
Hallitus ei pysty esittämään pakkolakien vaikutuksista uskottavaa arviota. Lait vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi muun muassa ostovoimaan, työllisyyteen lyhyellä aikavälillä ja tasa-arvoon.
- Hallitus on esityksessään sivuuttanut nämä vaikutukset kokonaan tai arvioinut ne virheellisesti, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola korostaa.
Hallituksen analyysiä pakkolakien vaikutuksista julkiseen talouteen SAK pitää liian myönteisenä. Palkattomien arkipyhien, sairausajan palkka-alen ja vuosiloman lyhennyksen hallitus on laskenut tuottavan julkiselle sektorille suorien säästöjen lisäksi epäsuoria kuluvähennyksiä työvoiman tarpeen pienentyessä.
Rahkola huomauttaa, että epäsuorien säästöjen toteutuminen on hyvin epävarmaa.
- Hallitus ei myöskään ota huomioon pakkolakien haitallista vaikutusta työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, joka osaltaan lisää julkisia kuluja.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK arvioivatkin keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriölle jättämässä lausunnossaan, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa.
SAK:n Rahkola hämmästelee hallituksen oletusta, ettei työehtojen heikennyksillä olisi vaikutusta palkkaneuvotteluihin.
- On selvää, että ammattiliitot pyrkivät työehtoneuvotteluissa kompensoimaan pakkolakiheikennykset palkankorotuksilla. Se vie käytännössä pohjan hallituksen odottamilta työllisyysvaikutuksilta ja niihin perustuvalta kestävyysvajearviolta.
Pakkolait rapauttavat työelämän tasa-arvoa
Hallitus ei ole tehnyt pakkolaeista lainkaan sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka esitykset heikentävät selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa työelämässä.
- Lyhennetty vuosiloma, leikattu lomaraha ja sairausajan palkan alennus kaventavat kipeimmin julkisen sektorin matalapalkkaisten naisten toimeentuloa, Joonas Rahkola arvioi.
- Myös yksityisellä sektorilla sairausajan ansioiden leikkaukset vaikuttavat ankarimmin naisiin ja pienipalkkaisiin, palkansaajakeskusjärjestöt toteavat lausunnossaan.
SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto:www.sak.fi/aineistot/julkaisut/muut-julkaisut-ja-liitteet/sakn-akavan-ja-sttkn-lausunto-pakkolaeista-2015-12-09
Päivitetty: 5.6.2019
Viimeisimmät uutiset
- AKT:n palvelunumerot palvelevat läpi kesän28.6.2024
- Yhteistyössä on voimaa - urugualaiset ay-miehet vieraili Helsingissä27.6.2024
- Tervehtiminen kertoo työn arvostuksesta, sanovat linja-autonkuljettajat9.7.2024
- Työmarkkinoiden myrsky - tulikuumaa työmarkkinakeskustelua Työväen Musiikkitapahtumassa25.6.2024
- Ohederliga arbetsgivare kan låta bli att betala rätt lön utan rädsla för att straffas – Nu vill ett medborgarinitiativ kriminalisera lönestöld24.6.2024
- Epärehellinen työnantaja voi jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta – Nyt kansalaisaloitteella halutaan kriminalisoida palkkavarkaus24.6.2024
- AKT:n uudet toiminta-alueet18.6.2024
- Suomessa eurovaaleissa näkyi työntekijöiden protesti14.6.2024
- 10 syytä äänestää EU-vaaleissa - Käytä äänioikeuttasi7.6.2024
- FFC:s Jarkko Eloranta: Nu gör regeringen så att också de sjuka hamnar i trångmål5.6.2024
Päivitetty: 5.6.2019