SAK budjettiriihestä: Työttömien palvelut turvaavat työllisyyden palautumisen
13.8.2020
Hallituksen tärkein tehtävä on hillitä epidemiaa ja samalla turvata talouden ja työllisyyden suotuisa kehitys. Valtion nopea velkaantuminen on vastuullinen ja taloudellisesti perusteltu reaktio koronakriisiin.
- Valtion pitää omilla toimillaan luoda kysyntää ja sitä kautta tukea työllisyyden palautumista. Toki hyvinvointivaltion pitkän aikavälin kestävyys pitää turvata, mutta se ei ole tämän päivän asia. Tätä hallitusta tullaan arvioimaan lähinnä sen perusteella, miten se hoitaa koronakriisin, muistuttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Tänään valmistunut valtiovarainministeriön budjettiesitys muodostaa pohjan hallituksen neuvotteluille ensi vuoden budjetista. Odotetusti budjettiesitys perustuu pitkälti aiempiin linjauksiin ja uusien poliittisten päätösten tekeminen jää hallituksen budjettiriiheen syyskuussa.
Työllisyystoimista linjaaminen tulee olemaan budjettiriihen isoja kysymyksiä. SAK:n mielestä työttömien toimeentuloon kohdistuvien leikkausten sijaan pitää etsiä keinoja tukea työttömien työllistymistä.
- Meillä ei ole varaa jättää työttömiä oman onnensa nojaan. Työttömyyden noustessa myös työttömien palveluihin täytyy panostaa. Riittävät resurssit mahdollistavat sen, että heitä voidaan auttaa yksilöllisesti työnhaussa ja tarvittaessa osaamisen päivittämisessä.
SAK:n näkökulmasta elvytyksessä pääpaino pitää olla julkisissa investoinneissa. Esimerkiksi panostukset infraan, ilmastotoimiin ja koulutukseen tukevat taloutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. EU:n elpymispaketti tukee sekä kotimaisen kysynnän että viennin elpymistä. Uusien laajojen yritystukipakettien laatiminen ei sen sijaan ole nyt ajankohtaista.
- Yritysten rahoituksen saatavuudesta on huolehdittava vastaisuudessakin, mutta vastikkeettoman tukirahan jakaminen yrityksille ei ole kustannustehokasta. Julkiset investoinnit ovat parempi tapa vahvistaa työllisyyttä, huomauttaa Kaukoranta.
Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi verotuksessa on pidemmällä aikavälillä selvää korotuspainetta. Tässä suhdannetilanteessa kokonaisuuden pitäisi olla pikemminkin elvyttävä.
- Yleisiin veronkevennyksiin ei ole varaa ja julkista taloutta vahvistavien veronkorotusten aika on myöhemmin. Sen takia verokokonaisuus voisi nyt koostua esimerkiksi kotitalousvähennyksen kasvattamisen kaltaisista täsmätoimista.
Päivitetty: 13.8.2020
Viimeisimmät uutiset
- Ilmailualan Unioni: Finnair päättämässä kahden luottamusmiehen työsuhteet työtuomioistuimeen toimitettujen todisteiden vuoksi29.11.2024
- AKT: Yhteistoimintalain muutokset ovat lain perusidean vastaisia28.11.2024
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
- Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 202521.11.2024
- AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta20.11.2024
- Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus15.11.2024
- Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim13.11.2024
- Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024
- Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024
- Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa7.11.2024
Päivitetty: 13.8.2020