SAK budjettiriihestä: Hallituksen politiikka syventää pienituloisten ahdinkoa
20.9.2023
SAK kritisoi hallituksen ensimmäistä budjettia täysin tilanteeseen sopimattomaksi. Jos käsillä oleva taantuma pahenee, hallituksen toimet pahentavat heikossa asemassa olevien ihmisten ahdinkoa entisestään.
– Muste ei ole ehtinyt edes kuivua hallituksen budjetista, kun on jo alettu puhua uusista leikkauslistoista. Tämä on kohtuutonta, kun hallitusohjelman leikkauspäätösten vaikutuksia ei edes tunneta, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen arvioi.
Pääministeri Orpon lupaukset, joiden mukaan sopeutustoimet eivät muodostuisi kenellekään kohtuuttomiksi, ovat tyhjiä. Talouden synkistä signaaleista huolimatta hallitus ei peräänny työttömyysturvan leikkauksista, työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta, asumistuen leikkauksista tai sosiaalietuuksien indeksijäädytyksistä. Hallitus leikkaa pienituloisilta lapsiperheiltä jopa 500 euroa kuukaudessa.
– Työntekijän toimeentuloa kurjistetaan nyt monelta rintamalta. Kyseessä on arvovalinta, joka osoittaa hallituksen välittävän enemmän suurituloisten ja elinkeinoelämän eduista kuin pienituloisista.
Budjetin pitäisi sisältää myös oikeudenmukaisia veroratkaisuja. Tässä hallituksen budjetissa esimerkiksi verotus kevenee eniten yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaavilla.
Palkanmaksun yhteydessä kerättävien työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen ensi vuodelle hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia.
– Ongelmana on, että hallitus budjettipäätöksillään vie työntekijältä osan tästä hyödystä verotuksen kautta, mutta ei työnantajalta. Tämä on korjattava ja kompensoitava jatkossa.
Hallitus on myös toistanut edustavansa “työlinjaa”, joka väitetysti edistää työllisyyttä ja tekee työnteosta kannattavampaa. Valitettavasti hallituksen esittämät toimenpiteet vievät Suomea kuitenkin päinvastaiseen suuntaan vaikeuttamalla muun muassa osa-aikatyötä tai lyhytaikaisten keikkatöiden tekemistä.
– Orpon-Purran hallitukselle kaikki työ ei selvästikään ole arvokasta, Syvärinen toteaa.
SAK olisi toivonut konkreettisempaa tukea rakennusalan erittäin synkkään tilanteeseen esimerkiksi lisäämällä ARA-tuettua tuotantoa.
Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla ja vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi toisen asteen koulutukseen ollaan suuntaamassa 10 miljoonan euron lisärahoitus.
– Opiskelijoiden tuen tarve on toisella asteella kasvanut ja lisäpanostus tulee tältä osin tarpeeseen. Sen sijaan opiskelijoiden toimeentuloon tehtävät leikkaukset vievät pohjaa tavoitteelta nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, Katja Syvärinen sanoo.
Vapaa sivistystyö joutuu kohtuuttomien leikkausten kohteeksi. Leikkaukset näyttävät kohdistuvan etenkin opintokeskuksiin ja odotettavissa on irtisanomisia ja jo sovittujen kurssien peruuntumisia. Aikuiskoulutustuen käsittämättömästä lakkauttamispäätöksestä hallitus pitää härkäpäisesti kiinni. Päätös vähentää radikaalisti aikuisten osaamistasoa ja vaikeuttaa työvoimapulaa sekä heikentää työssä jaksamista.
Lähde: SAK uutiset
Päivitetty: 20.9.2023
Viimeisimmät uutiset
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
- Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 202521.11.2024
- AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta20.11.2024
- Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus15.11.2024
- Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim13.11.2024
- Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024
- Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024
- Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa7.11.2024
- Luottamusmiesvaalit syksyllä 20248.11.2024
- AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle7.11.2024
Päivitetty: 20.9.2023