SAK, Akava ja STTK: Paikallisen sopimisen laajentaminen ohi tes-järjestelmän kriisiyttäisi työmarkkinat
10.9.2020
Paikallisen sopimisen edistämisen suuntaviivoja on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä budjettiriihtä varten. Työryhmä on jäänyt erimieliseksi, sillä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien tavoitteena on edistää paikallista sopimista lakiteitse – ohi työehtosopimuksen ja luottamusmiesjärjestelmän. Tällöin vaarana on työntekijän aseman merkittävä heikentyminen.
SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä työnantajapuolen toiminta ja täydellinen kompromissihaluttomuus on tarkoitushakuista.
– Työnantajaliitot, ammattiliitot ja neuvottelujärjestöt ovat työehtosopimuksissa yhdessä sopineet paikallista sopimista koskevista asioista, menettelyistä ja osapuolista. Nyt EK saattaa kyseenalaiseksi koko sopimusjärjestelmän, luottamuksen ja työnantajaliittojen sitoutumisen itse sopimiinsa työehtosopimuksiin.
SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän ohittamista. Sen sijaan järjestöt suhtautuvat myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen hallitusohjelman mukaisesti eli työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
– Näin turvataan työntekijöiden vähimmäissuojelun periaate, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukainen järjestäytymisvapaus, sopimusautonomia ja luottamusmiesjärjestelmä.
SAK, Akava ja STTK ovat valmiita jatkovalmisteluun kiky-mallin pohjalta. Sillä luotaisiin paikallisen sopimisen mahdollisuudet järjestäytymättömille yrityksille vastaavalla ja yhdenvertaisella tavalla kuin järjestäytyneille yrityksille.
– Tämä olisi merkittävä muutos nykytilaan nähden, järjestöt korostavat.
Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on paljon ja niitä on lisätty jokaisella sopimuskierroksella. Käytännön esteitä paikalliseen sopimiseen ovat esimerkiksi luottamuspula, tiedonkulun ongelmat, vaikutusmahdollisuuksien puute, työnantajan painostus ja sanelu, työnantajan haluttomuus sopia paikallisesti sekä työehtojen yksipuoliset heikentämispyrkimykset.
– Valmistelussa oleva yt-lain uudistus antaisi hyvät lähtökohdat paikallisen sopimisen edistymiseen käytännössä, jos lakiuudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tällöin työntekijän tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia lisättäisiin ja työntekijöiden asemaa parannettaisiin muutosneuvotteluiden ja muunkin yhteistoiminnan osalta.
Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat, että työsopimuslain täsmennyksellä turvataan järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus valita työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies kaikilla työpaikoilla.
– Työnantajapuoli ajaa pala palalta koko sopimusjärjestelmää alas, mikä uhkaa kriisiyttää työmarkkinat ja sopimustoiminnan. Jos paikallista sopimista ajetaan väkisin lakiteitse ohi työehtosopimusten, se vähentää halua tehdä paikallisia sopimuksia käytännössä. Silloin tavoiteltu suunta ei toteudu.
Päivitetty: 10.9.2020
Viimeisimmät uutiset
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
- Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 202521.11.2024
- AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta20.11.2024
- Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus15.11.2024
- Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim13.11.2024
- Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024
- Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024
- Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa7.11.2024
- Luottamusmiesvaalit syksyllä 20248.11.2024
- AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle7.11.2024
Päivitetty: 10.9.2020