Puheenjohtaja Piirainen kevätvaltuustossa: Syksyllä pohdittava käytetäänkö sopimusten optiomahdollisuuksia

- Meillä on lupa nyt odottaa vaalilupausten ja tavoiteohjelmien sekä hallitusohjelmaneuvottelujen perusteella, että Rautatientorilla ei tarvitse vaalikauden aikana osoittaa mieltä pakkolakeja vastaa, kuten ei myöskään Senaatintorilla työttömiä kyykyttävää aktiivimallia vastaan. Yleissitovuutta tai ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta ei olla myöskään poistamassa, sanoi puheenjohtaja Marko Piirainen AKT:n kevätvaltuuston kokouksessa.

Marko Piiraisen valtuustopuhe:

Eduskuntavaaleissa kansalaiset ovat äänensä antaneet ja maahan on valittu uusi eduskunta. Suurin vaalivoittaja oli SDP (+6 lisäpaikkaa), toisena Vihreät (+5 lisäpaikkaa) sekä kolmantena Vasemmistoliitto (+4 lisäpaikkaa). Suurin häviäjä oli Keskusta (-18 paikkaa). Sininen eduskuntaryhmä hävisi kokonaan eduskunnasta, vaikka heillä oli Sipilän porvarihallituksessa peräti viisi (5) omaa ministeriä.

Oppositio siis voitti ja hallitus hävisi. Äänestysaktiivisuus kohosi myös kaksi prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin, ollen nyt 72,1 %. Siltä osin jäi toki vielä rutkasti parantamisen varaa tulevaisuudessa.

AKT:n entinen lakimies ja järjestösihteeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne valittiin eduskunnan puhemieheksi sekä hallitustunnustelijaksi. Hallitustunnustelija Rinne esitti eduskuntaryhmille yksitoista pääkysymystä koskien ensi vaalikauden kaikkein keskeisimpiä asiakokonaisuuksia. Kysymykset käsittelevät esimerkiksi elinvoimaista Suomea, luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomea, kestävän talouden Suomea sekä osaamisen, sivistyksen ja koulutuksen Suomea.

Eduskuntaryhmät jättivät vastauksensa hallitustunnustelijalle ja analysointivaiheen jälkeen Säätytalolla ryhdyttiin rakentamaan ”uuden ajan punamultahallitusta” SDP:n, Sipilästä luopuvan Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton sekä RKP:n kesken. Näiden puolueiden ennakkovastausten perusteella oli havaittavissa, että ne ovat parhaiten yhteen sovitettavissa SDP:n vaalitavoitteiden ”asiat huomenna ovat paremmin kuin tänään” kanssa. Onnistuneet hallitusohjelmaneuvottelut saavat taakseen 117:n kansanedustajan tuen ja maahan saadaan muodostettua pääministeri Antti Rinteen enemmistöhallitus kesäkuun alkuun mennessä. Suomea ryhtyy johtamaan sosialidemokraattinen pääministeri. Viimeksi vastaava tilanne oli vaalikaudella 1999 – 2003, Paavo Lipposen johtaessa Suomea.

Porvarilliselle medialle demokraattisen vaalituloksen hyväksyminen ottaa koville. Lainaan Iltalehden pääkirjoitusta heti sen jälkeen, kun oli selvillä, mitkä puolueet aloittavat hallitusneuvottelut; lainaus alkaa ”oikeisto voitti, mutta keskusta ja vasemmisto veivät hallituspotin” lainaus päättyy. Edelleen muistutan myös Iltalehden pääkirjoitustoimittajalle, että vaalien voittajakolmikko oli SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto.

AKT:n tavoitteet hallitusohjelmaan

AKT julkisti omat hallitusohjelmatavoitteensa maaliskuussa Kajaanin talvipäivien yhteydessä. Yksityiskohtaiset tavoitteet löytyvät kotisivuiltamme. Esimerkkinä nostan tässä muutamia: raskaan liikenteen valvontayksikön perustamisen, tieväylästön investointihankekorin, alipalkkauksen kriminalisoinnin, luottamusmiesten irtisanomissuojan parantamisen, harmaan talouden torjuntaan käytettävien resurssien lisäämisen sekä ammatillisen koulutuksen uudistamisen. Myös nollatuntisopimusten rajaaminen ja yleissitovuuden vahvistaminen on noussut esille taustakeskusteluissa.

Olemme edistäneet omia tavoitteitamme mm. SAK:n sekä molempien työväenpuolueiden neuvottelijoiden kautta. Nähtäväksi jää, mitkä asiat löytyvät tulevasta hallitusohjelmasta.

Meillä on lupa nyt odottaa vaalilupausten ja tavoiteohjelmien sekä hallitusohjelmaneuvottelujen perusteella, että Rautatientorilla ei tarvitse vaalikauden aikana osoittaa mieltä pakkolakeja vastaa, kuten ei myöskään Senaatintorilla työttömiä kyykyttävää aktiivimallia vastaan. Yleissitovuutta tai ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta ei olla myöskään poistamassa.

Syksyllä pohdittava optiomahdollisuuksia

Kahdeskymmenes päivä marraskuuta viime syksynä kokoontui edustajakokouksessa valittu valtuusto ensimmäistä kertaa ja hyväksyi kuluvalle vuodelle 2019 toimintasuunnitelman sekä talousarvion.

Toimintavuoden aloittivat työehtosopimusneuvottelut. Huolinta-alan varastoterminaali sekä Viking Linen työehtosopimuksissa saavutettiin yhden vuoden pituinen sopimus, ahtausalan työehtosopimuksessa kahden vuoden mittainen sopimus sekä matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksessa kolmen vuoden sopimus. Kaikki sopimusratkaisut sisälsivät sekä palkankorotuksia että tekstimuutoksia, sopimusalakohtaisia työryhmiä unohtamatta. Hieman kärjistäen voisi sanoa; mitä pidempi sopimuskausi, sitä enemmän tekstimuutoksia ja myös päinvastoin. Palkankorotuksissa noudatettiin isossa kuvassa niin sanottua yleistä vientialojen linjaa, huomioiden toki alakohtaiset painotukset niin ajankohtien kuin sopimusalakysymysten osalta, jotka tuovat taloudellista etua hieman mukanaan.    

Matkailuala, liikenneopetusala, taksi sekä nosturinkuljettajat jatkoivat optiovuodella sopimuksia ammattialajaostojen esitysten mukaisesti. Palkkoihin tehtiin yleiskorotustarkistus 1.2 alkaen.

Autoliikennealojen ja säiliö- sekä öljytuotealojen sopimuksille neuvoteltiin myös palkkojen yleiskorotukset 1.2 alkaen.

Syksyllä on jaostoilla edessä pohdinta, käytetäänkö sopimusten osalta optiovuosimahdollisuutta vai ei.

Haasteita riittää järjestäytymisessä

Järjestämistyön osalta olemme jatkaneet uusien järjestäjien kouluttamista. Koulutukseen ovat osallistuneet niin hallituksen kuin valtuuston jäsenet sekä toimitsijoitamme alue- ja keskustoimistosta. Osa jaostojen sekä valiokuntienkin jäsenistä on ollut jo koulutuksessa ja uudet osallistujat pääsevät kesän jälkeen mukaan siten, että saamme koulutukseen osallistujien määrää laajennettua entisestään sekä määrällisesti että sopimusalakohtaisesti ja alueellisesti.

Järjestämistyöhön on lisätty myös liiton henkilöstöresursseja: järjestö- ja koulutussihteerin sekä projektisihteerin rinnalla on vapusta lukien järjestämistyön parissa keskustoimistossa aloittanut Lahden entinen aluetoimitsija Ari Lehtola. Haasteita riittää, koska meidän jäsenkehitys ei poikkea SAK:laisten liittojen kehityksestä, joka on valitettavasti kaikilla laskeva.

Ketterä hallinto

Viime keväänä, 24.toukokuuta teimme suomalaista kuljetusalojen työmarkkinahistoriaa. Viisi SAK:sta kuljetusliittoa (AKT, PAU, SMU, VML ja RVL) perustivat Kuljetusliitot KL ry:n.

Kuljetusliiton hallinnosta tuli pieni ja ketterä, malli haettiin Teollisuuden Palkansaajat TP:stä. Hallituksessa on jokaisesta liitosta yksi jäsen sekä henkilökohtainen varajäsen ja hallituksella on apunaan työvaliokunta, jonka muodostaa KL:n puheenjohtajisto.

KL:n syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman sekä talousarvion kuluvalle vuodelle. Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting. Puheenjohtajuus kiertävä siten, että jokainen liitto on vuorollaan vetovastuussa. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen aloitti 1. varapuheenjohtajana, RAU:n puheenjohtaja Tero Palomäki 2. varapuheenjohtajana sekä allekirjoittanut 3. varapuheenjohtajana. Projektipäällikkönä sekä lähiesimiehenä toimii SMU:n talouspäällikkö Jussi Katajainen.

Tämän vuoden alusta hieman vajaa kymmenen kuljetusliittojen yhteistä työntekijää siirtyi KL:n palvelukseen. Heidän vastuullaan on muun muassa jäsenrekisterin koordinointi, itc, vahtimestari, kulunvalvonta, puhelinvaihde sekä siivouspalvelut.  

Tukitoimintoja tiivistetään

Ensi vuoden alkuun mennessä KL:n tavoitteena on tiivistää entisestään tukitoimintoja, joista on synergiaetua löydettävissä luontevasti. Näitä ovat esimerkiksi viestintä, mukaan lukien jäsenlehti, verkkolehti ja sosiaalinen media sekä jäsenrekisteri, talous- ja kiinteistöasiat sekä oikeudellinen yksikkö. Työttömyyskassan osalta jatkoselvitykset mahdollisen laajentumisen osalta ovat myös käynnissä. Tulevaisuudessa yhteinen edunvalvonta tai työehtosopimusyhteistyö ei ole myöskään poissuljettua.

Selvitystyöhön kytketään työryhmätasolla mukaan liitoittain ne henkilöt, jotka asianomaista työtä nyt parhaillaan tekevät. Selvitystyön valmistumisen jälkeen päätökset tehdään jokaisessa KL:n jäsenliitoissa erikseen.

Henkilöstön osalta on jo aikaisemmin todettu, että yt-neuvottelujen tuloksena ei tulla yhtään työntekijää lomauttamaan tai irtisanomaan. Henkilöstömuutokset toteutetaan esimerkiksi eläköitymisprosessien yhteydessä. Sen sijaan työtehtävissä voi tulla muutoksia, kun organisaatioita rakennetaan uudelle pohjalle.

Yleissitovuus vahvistuu

Olemme jokaisen neuvottelukierroksen alla uudistaneet ”veljeä ei jätetä” -sopimuksen, joka takaa kaikille ns. yleisen linjan mukaiset sopimusehdot. Tätä sopimuspohjaa on luonnollista jatkaa Kuljetusliitot KL:n kautta.

Emme välty myöskään KL:n jäsenliittojen sopimusalojen muutoksilta.

Posti Oy on päättänyt siirtää niin sanotuissa runkokuljetuksissa olevat työntekijät ensi sopimuskauden alusta eli marraskuusta lukien AKT:n kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin.  Muutos koskee reilua tuhatta kuljettajaa. AKT:n kannalta asialla on lyhyellä aikavälillä kaksi vahvistavaa tekijää, joilla on sama lopputulos: jäsenmäärältään isoimman työehtosopimuksemme yleissitovuus vahvistuu niin järjestäytyneen työnantajan palveluksessa olevien työntekijämäärän kasvun kautta kuin myös tulevan jäsenmäärän kasvun myötä.   

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, KL:n osalta, PAU:n haasteet esimerkiksi postijakelua suorittavien työntekijöiden 30 % palkanalennuksen osalta työehtosopimuksen vaihtuessa ei ole muuta kuin kielteistä sanottavaa. Kesän jälkeen näemme tässä asiassa vielä uusia käänteitä, joissa voi tulla sivuosumia myös meille.

Laadukkaampaa jäsenpalvelua

Aluetoimistojen toimistotyöntekijät ovat suurimmalta osin siirtyneet AKT:n henkilökunnaksi huhtikuun alusta alkaen. Asiaa käsiteltiin useassa edustajakokouksessa ja viime kesän Tampereen edustajakokouksen jälkeen oli aika kypsä ratkaisulle, jota edelsi hyvä työryhmätyö. Resurssien laajentuminen liiton näkökulmasta on kädenojennus laadukkaille jäsenpalveluille jokaisessa aluetoimistossamme ympäri Suomea.

Kannattaa äänestää EU-vaaleissa

Jo tässä kuussa, viimeistään 26. päivänä, meidän kaikkien kannattaa käyttää ääntämme EU-vaaleissa, joissa ratkaistaan maanosamme kehityssuunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samaan suuntaan katsova ja arvopohjaltaan eheä unioni pystyy parhaiten edistämään humaaneja arvoja maailmanpolitiikassa, turvaamaan reilut ja taloudellista hyötyä tuottavat sisämarkkinat sekä vahvistamaan asemaamme globaalissa kilpailussa. Repivästä ja itsekkäästä politiikasta olisi päästävä yhteistyön ja luottamuksen aikaan myös Euroopan unionissa. Edellisvaalien reilun 39 %:n äänestysaktiivisuus on saatava nousemaan vähintäänkin eduskuntavaalien tasolle.
Säälliset työehdot, työsuojelu ja kunnolliset työolot kuuluvat kaikille kotimaasta riippumatta. Suomelle tärkein kansainvälinen areena työntekijöiden oikeuksien toteuttamiselle on Euroopan unioni.

Eurooppa on globaalisti verraten hyvinvoiva ja tasa-arvoinen maanosa. Siitä voimme monen maan kohdalla kiittää työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymiseen ja neuvotteluihin perustuvaa työmarkkinamallia. Tästä valtista tulee pitää kiinni ja panostaa entistä johdonmukaisemmin siihen, että työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelulle luodaan hyvät edellytykset niin EU-tasolla kuin jäsenmaissa. Menestyminen globaalissa taloudessa on vaikeaa, mutta Euroopan ei tule lähteä kilpailemaan halpatuotannolla ja työehtojen polkemisella.

Tästä esimerkkinä voimme pitää liikkuvuuspakettia, joka on osiltaan hyvä, mutta edelleenkin valvonta ja valvonnan resurssit tulevat olemaan suuri kysymys. Lisäksi parlamentin esittämät tiukemmat ehdot kabotaasista ovat ehdottomasti tervetulleita.

Työelämä ja hyvinvointi ovat viime vuosina palanneet EU:n asialistalle. Komission johdolla on käynnistetty uudistukset, jotka vahvistavat liikkuvien työntekijöiden oikeutta yhdenvertaisiin työehtoihin, päivittävät työsuojelusäännöksiä tämän päivän riskeihin ja turvaavat työelämän eurooppalaiset vähimmäisoikeudet myös uudenlaisissa työn teettämisen muodoissa. Suomen on toimittava sen puolesta, että tätä tärkeää työtä jatketaan.

AKT:n valtuusto kokoontui kevätkokoukseensa keskiviikkona 15.5. Helsingissä.