Puheenjohtaja Marko Piirainen AKT:n syysvaltuustossa

Työnantajien sopimusshoppailulle oli laitettava piste

Kulunut vuosi on ollut AKT:lle poikkeuksellisen toimintarikas. Tammikuussa, heti vuoden alkuun meille tarjottiin keskusjärjestömme SAK:n kautta mahdollisuutta osallistua keskitettyyn palkkaratkaisuun, jonka totesimme heti meille olevan mahdoton mm. kahdesta eri syystä: kaikki sopimuksemme olivat voimassa vähintäänkin reilun vuoden tarkasteluhetkestä ja sen lisäksi emme olleet vielä pyytäneet ammattiosastoilta tes-muutosesityksiä seuraavalle sopimuskaudelle, jaostokäsittelystä puhumattakaan. Kun AKT:n lisäksi saman aikataulumahdottomuuden totesivat mm. Rakennusliitto, SEL ja Puuliitto, ilmoitti SAK tasavallan hallitukselle, ettei sen jäsenliitoilla ole valmiuksia aloittaa neuvotteluja keskitetystä palkkaratkaisusta.

Ratkaisua edelsi ns. kolmen koulutuspäivän kiistan sopiminen työmarkkinaosapuolten välillä uudella tavalla. Tavalla, jota nimitetään osaamisen kehittämisen toimintamalliksi. Tämä uusi ratkaisu on isolta osaltaan erilainen, kuin mihin kaikki osapuolet, myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, oli hetkeä aikaisemmin sitoutunut. Joidenkin arvioiden mukaan koko asia vesittyi uuden sopimuksen myötä. On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että jäljelle jääneessä uudessa sopimuksessa on kuitenkin se lähtökohta, että työnantaja kouluttaa omaa henkilöstöään uusien työtehtävien osaamisen kehittämiseen normaalina työaikana ja tes:n mukaisella palkalla.

Se, että koulutus järjestetään veroporkkanan kautta ja pelkästään työnantajan haluamista lähtökohdista alkaen, ovat sopimuksen seuraavia muutoskohtia palkansaajien näkökulmasta katsoen. Ei nyt voimassa olevaa keskusjärjestöjen yleistä koulutussopimustakaan ole yhdellä kerralla neuvoteltu nykyiseen muotoonsa.

Helmikuussa suoritettu jaostokierros loi pohjaa seuraavan sopimuskierroksen laatutavoitteille. Jaostokierroksen jälkeinen ammattiosastokäsittely uusien työehtosopimusaloitteiden kohdalta osoitti, että osastot haluavat vaikuttaa tänäkin päivänä tulevien sopimusten sisältöön. Noin kahden aloitteen keskiarvolla jokaisesta osastosta lähestyttiin tulevia tes-neuvotteluja.

Yleissitovuutta ja tankosurrausta

Talven aikana kolmella suurimmalla sopimusalallamme tapahtui erittäin merkittäviä asioita, nostan niistä ohessa jokaisesta yhden esille.

Sosiaali- ja terveysministeriö STM kyseenalaisti Kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuuden toistamiseen reilun kymmenen vuoden sisällä. Valmisteluaikaa annettiin vajaa vuosi, marraskuun loppuun saakka. Laajoja henkilöstö- ja talousresursseja vaativa työ oli käynnistettävä välittömästi. Meidän oli jälleen tehtävä työ, joka kuuluisi virkamiehille, ja vastattava myös siitä aiheutuneista kustannuksista.

Linja-autoalan työehtosopimuksen osalta nousi voimakkaaseen keskusteluun 1.7.2014 voimaan astuva palvelusopimusasetus PSA ja sen tuomat kilpailutuksen vaikutukset henkilöstön asemaan. Kahden konsernin eli Koivisto- ja Pohjola-konsernien pääluottamusmiesten aktiivisuuden ansiosta paineistus kasvoi sille tasolle, että ns. Lonka-sopimuksen laajentaminen sopimuskauden aikana nostettiin Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ry:n ja AKT:n välisiin neuvotteluihin tes:n työryhmän jatkuvan neuvottelujen periaatteen pohjalta.

Ahtausalan työehtosopimuksen osalta ryhdyttiin ratkomaan pitkään avoimena ollutta konttilaivojen tankosurrausasiaa. Oikeuden päätöksissä, niin kansallisissa kuin kansainvälisissä, em. työ on todettu kuuluvaksi rekisteröidyille ahtaajille. Käytännössä työn ovat kuitenkin jo vuosia tehneet laivan henkilöstö eli merimiehet, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Satamissa helmikuussa pidetyn toimintapäivän jälkeen asiassa aloitettiin Satamaoperaattorien ja AKT:n väliset neuvottelut, jotka siirrettiin sen jälkeen nopeasti valtakunnansovittelijan johdolla käytäväksi työryhmätyöksi, vapaaehtoisen sovittelun pohjalta. Työryhmätyölle asetettiin takarajaksi 30.11.2013 eli huominen päivä.

Veroale ilman velvoitteita

Kevättalven aikana tasavallan hallitus teki omia, kauaskantoisia ratkaisujaan mm. yhteisöveroasiassa. Hallitus alensi yritysten maksamaa yhteisöveroa suoraan 24,5 %:sta 20 %:n ilman yleistä työllistämisvelvoitetta tai velvoitetta palkata nuoria, pitkäaikaistyöttömiä esim. nuorisotakuun nimissä yrityksiin. Valtion menettämät veroeurot hallitus ratkaisi kiristämällä osinkoverotusta sekä luottamalla dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että uudet yritykset valitsevat toimintamaakseen Suomen Ruotsin tai Viron sijasta edullisen yhteisöveron ansiosta ja näin uusia työpaikkoja syntyy runsaasti lähivuosien aikana. Nämä dynaamiset vaikutukset on syytä muistaa, kun ensi vuoden alusta alkaen tarkastellaan uusien työpaikkojen syntymistä eri sopimusaloittain.

Tarvitaanko uusi Konginkangas?

Hallitus teki myös lukuisia lakimuutoksia, joilla on isoja vaikutuksia sopimusaloillemme jo lähitulevaisuudessa. Tarkastelen näistä nyt kolmea keskeisintä.

Liikkuvan Poliisin, LP:n lakkauttaminen ensi vuoden alusta lukien tulee olemaan yleiselle liikenneturvallisuudelle kuolinisku.

Sisäministeri Päivi Räsäsen markkinoimat paikallispoliisin muodostamat partiot eivät kykene ammatillisesti valvomaan raskasta liikennettä sillä tasolla, mitä LP on sitä tehnyt lukuisten vuosien ajan. Kuljettajan kunto, ajo- ja lepoaika-asetuksen noudattaminen, kaluston kunto, sekä kuorman sidonta asianmukaisesti ovat vain muutama esimerkki siitä, mitkä jäävät nyt paikallispoliisipartioiden sekä Tullin valvonnalle, kun aluehallintovirasto AVI:n tarkastajatkin on jo poistettu tien päältä.

Milloin ja missä odottaa uusi Konginkangas? Ottaako sisäministeri Räsänen silloin vastuun kuuden (6) miljoonan euron vuotuisista säästöistä, jotka olisi ollut mahdollisuus siirtää valtioneuvoston budjetin jakamaton varaus momentilta, jossa on joka vuodelle varattu 200 miljoonaa euroa niihin kohteisiin, jotka eivät ole suoraan talousarvioesityksessä mukana.

Korjausrahat eivät riitä

Toinen lakimuutos, mitat ja massat, toteutettiin 1.10.13 alkaen. Megarekat eli 4,4 metriä korkeat ja 76 tonnia painavat saivat luvan liikkua teillä. Koko kuljetussektorin vastustuksen lisäksi kriittisen puheenvuoron ennen em. lakiuudistusta käytti myös liikenneviraston tuore pääjohtaja Antti Vehviläinen. Jos rikkidirektiivihölmöilyn jälkeen teollisuudelle tarkoitettu kompensaatio olisi haluttu maksimimaaliseen hyötykäyttöön, olisi samalla pitänyt huolehtia myös esimerkiksi siltojen korjauksista siten, että kyseessä olevilla megarekoilla voidaan alittaa tai ylittää jokaisella tiestöllä sillat turvallisesti, sijaisreittien käytön sijasta, joka nyt vain lisää kuljetettavan tavaran matka-aikaa ja näkyy lopuksi ylimääräisenä kustannuksena.

Suomessa on liikenneviraston selvityksen mukaan noin 250 siltaa, jotka vaativat operointia ennen edellä kuvattua käyttöä. Keskimääräinen siltaremontti maksaa lähes 2 miljoonaa euroa. Lyhyellä matematiikalla laskettuna päädymme lähes 500 miljoonaan euroon.

Miten maan hallitus tähän vastasi? Antoi seuraavalle kehyskaudelle, siis neljäksi vuodeksi, 55 miljoonan euron määrärahan, jolla operoidaan alle 30 siltaa eli reilu 10 %:a kokonaistarpeesta. Laki on siis susi jo syntyessään.

Tämän rahoitustarpeen lisäksi määrärahat jäivät lähes kokonaan myöntämättä perustieväylästön kunnossapitoon, jossa laskennallinen velka on jo yli 500:ssa miljoonassa eurossa ja velka kasvaa koko ajan noin 5 %:n vuosivauhdilla, eikä sitä tulevat megarekkojen käytöt ainakaan kavenna.

Ministeri ei kuunnellut kuljetussektoria

Hallituksella olisi lisäksi ollut myös mahdollisuus niin halutessaan käyttää EU:n maksimaalista siirtymäaikaa nyt 1.7.2014 voimaan astuvassa palvelusopimusasetus PSA:ssa siten, että se olisikin otettu käyttöön Suomessa vasta 1.7.2019 alkaen. Tähän ei siis hallitus, liikenneministeri Merja Kyllösen johdolla, suostunut, vaikka asian puolesta lukuisia karvalakkilähetystöjä eri kokoonpanoilla tehtiinkin. Ministeri Kyllönen kuunteli LVM:n virkamiehiä, ei kuljetussektorin edustajia.

Kaikissa näissä kolmessa edellä kuvatussa, meille tärkeissä laki- tai asetusmuutoksissa teimme lobbaustyötä yhdessä koko kuljetussektorin kanssa. Ensimmäistä kertaa olimme samalla puolen pöytää niin työnantajat, yrittäjät kuin työntekijät. Esimerkiksi eduskunnalle LP:n lakkauttamisadressia olivat luovuttamassa lisäksemme mm. ALT, SKAL, LAL ja Taksiliitto. Vaikka tällä kertaa emme saavuttaneet missään ao. lobbaushankkeissa kuljetussektorin tavoitteiden mukaista lopputulosta, tällä tiellä on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. EU:ssa käsittelyssä olleessa asiassa yhteislobbauksemme tuotti ainakin aikalisän ja osavoiton, jota sihteeri Harri Pasanen tulee käsittelemään omassa puheenvuorossaan.

Yhteislobbaus on meille uusi asia ja siten se vaatii lisää hiomista sekä toistoja. Muille sektoreille, esimerkiksi teollisuus tai kaupan sektorille tämä on ollut arkipäivää jo vuosikymmeniä ja heidän tuloksensa puhuvatkin omasta puolestaan. On syytä muistaa, että sektorin puolesta tehtävä yhteiskuntavaikuttaminen ei ole pois omasta edunvalvontatyöstä tai työehtosopimustoiminnasta. Se on yksi täydentävä osa sitä ja näitä ei pidä tarkoituksellisesti sekoittaa keskenään.

Ovi raollaan yhteistyölle

Kuljetusliittojen perustamishanke KAP viritettiin uudestaan henkiin vuoden 2012 loppupuolella ja sen, tällä erää, viimeinen aktiivivaihe ajoittui tämän vuoden ensimmäiselle neljälle kuukaudelle. Vapun tienoilla oli tiedossamme Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n päätös jatkaa myös jatkossa itsenäisellä tiellä. Tämän jälkeen Ilmailualan Unioni IAU ry teki samansisältöisen ratkaisun, joten AKT:n kevätvaltuustolle kesäkuun 7. päivänä ei jäänyt käytännössä kuin yksi mahdollisuus eli toteamus, ettei vieläkään aika ollut kypsä yhden kuljetusliiton syntymiselle SAK:n sisällä. AKT jatkaa myös itsenäisenä ammattiliittona, mutta yhteistyötä tehden edustajakokouskauden 2014 – 2018. Yhteistyön oven tulevaisuuden osalta jätimme viisaasti raolleen.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY haki AKT:n yhteisöjäsenyyttä elokuussa. Hallinnon käsittelyn jälkeen totesimme, että olemme valmiit allekirjoittamaan aiesopimuksen ennen tes-neuvottelujen aloittamista. Varsinainen sopimus siirtyy yli ensi kesän edustajakokouksemme, koska yhteisöjäsenyys vaatii sääntömuutoksen. Asiaa valmistellaan parasta aikaa työryhmässä, joka koostuu molempien liittojen puheenjohtajistoista.

AKT haki myös loppukesästä Teollisuuden Palkansaajat TP ry:n jäsenyyttä. Meidät hyväksyttiin syyskuussa TP:n jäseneksi yhtä aikaa Veturimiesten Liitto VML:n kanssa. TP:n jäsenyys tarjoaa AKT:lle leveämmät hartiat yhteiskuntavaikuttamisessa sekä myös vaikuttamisessa oman keskusjärjestömme sisällä. Pelkästään kuljetussektorin voimilla emme saa meille tärkeitä tavoitteitamme läpi SAK:n hallinnossa.

Yksikään kuljetusliitoista ei ole torjunut jo tällä hetkellä olevaa tiivistä yhteistyötä tulevaisuudenkaan osalta, vaan pikemminkin päinvastoin. Tavoitteena on jatkaa sekä syventää yhteisten työtilojen, henkilöstön sekä tukitoimintojen synergiaetuja.

Kaveria ei jätetä

Kuljetusliittojen puheenjohtajat allekirjoittivat syyskuun 2. päivänä perinteisen ’kaveria ei jätetä’ -sopimuksen. Sopimuksen tarkoitus oli varmistaa jokaisen ammattiliiton sopimusaloille vähintäänkin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset ratkaisut, tarvittaessa yhteisen järjestövoiman avulla. Samassa yhteydessä todettiin, ettei työnantajien heikennysesityksistä nykyisiin työehtosopimuksiin neuvotella.

Tällä hetkellä Posti- ja logistiikka-alan unionia lukuun ottamatta muille kuljetusliittojen pääsopimusaloille on saatu vähintään Tykan mukaiset ratkaisut solmittua, joitakin pienempiä sopimusaloja pois lukien. Kovimmille ratkaisujen saavuttaminen otti tällä kertaa IAU:n sopimusalalle kuuluvassa ateriapalveluyhtiö LSG:ssä, jonka omistaa Lufthansa ja joka huolehtii Finnairin catering-palveluista. Ratkaisu saatiin solmittua vasta kuljetusliittojen, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja ammattiliitto Pron tukitoimien ansiosta.

Työnantajien, tässä tapauksessa LSG:n, yritys siirtää noudatettava työehtosopimus oman järjestäytymisensä siirrolla selvästi halvempaan sopimukseen oli törkeä ja tuomittava yritys tuottaa voittoa omistajille suoraan työntekijöiden selkänahasta. IAU:n yli 98 %:sti järjestäytyneiden työntekijöiden työehtosopimus, jota on noudatettu vuodesta 1923 lähtien, haluttiin heittää tylysti roskakoriin työnantajan yksipuolisella päätöksellä.

Työnantajien sopimusshoippailulle oli laitettava heti kerralla riittävän iso piste, ettei työmarkkinajärjestelmän murentamisyritys lähde laajentumaan. Tämä työnantajien vastuuton toiminta aiheuttaa myös ay-liikkeen sisälle omien sopimusrajojen jälkityön, koska kiistat siirrettiin nyt pitkälti työntekijöitä edustavien liittojen itsensä ratkottaviksi.

Ei heikennyksiä

Mitä työllisyys- ja kasvusopimus, Tyka, toi sitten tullessaan?

Matalat palkankorotukset, 20 € vuodelle 2014 ja 0,4 %:a vuodelle 2015. Tekstipuolelle sen sijaan tuli ratkaisu, joka antaa työttömille jäsenillemme mahdollisuuden ottaa ensi vuoden alusta vastaan lyhytaikaisia työsuhteita 300 euron edestä kuukaudessa menettämättä työttömyysturvaetuja. Lisäksi omavastuuaika lyhenee 1.1.2014 alkaen seitsemästä vuorokaudesta viiteen vuorokauteen. Keskimäärin tämä ratkaisu antaa SAK:laiselle työttömälle jäsenelle 120 €.

Kaikille palkansaajille, joiden vuosiansio jää alle 100 000 euroa vuodessa, tulee vuodelle 2014 tuloveroasteikon indeksitarkistus, joka on 1,5 %:a. Tällä ratkaisulla pystytään tasaamaan inflaatiosta johtuvat hinnannousut seuraavan vuoden osalta.

Lisäksi Tykassa on sovittu tulevista eläkemaksuista vuosille 2013 – 2016. Ratkaisulla maksut nousevat tasaisesti vuosittain ja ne ovat ennakoitavissa, eikä niitä tarkastella vuositasolla, mikä oli EK:n tavoite. Pahimmillaan vuositasolla tarkasteltu eläkemaksun muutos olisi voinut syödä tulevien liittokierrosten palkankorotukset suurilta osin pois.

Omien sopimustavoitteiden lopulliset linjaukset tehtiin syksyn jaostokierroksella. Hallituksen valitsemat neuvottelukunnat aloittivat Tykan mukaiset soveltamisneuvottelut siinä vaiheessa, kun kahdeksan viikon ajasta oli reilu kuusi viikkoa jäljellä

Neuvottelutuloksiin pääsimme omien sopimusten kohdalla aikataulun mukaisesti eli 25.10.2013 klo 08.00 mennessä. Liiton hallintojen linjaamat asiat sopimusaloittain saavutettiin.

Yhteenkään sopimukseen ei tullut heikennyksiä eikä kriisilausekkeita.

Korotukset myös syksyllä

Kuorma-autoalalle saavutimme kovan työskentelyn jälkeen yleissitovuuden myös jatkossa. Lokakuusta 2012 avoimena ollut kiista Transpointin työntekijöiden ehdoista nykyisen Itella Logistiikan sisällä ratkaistiin AKT:n jäseniä tyydyttävällä tavalla.

Linja-autopuolella ns. Lonka-sopimus laajeni ensin kevättalvella käydyissä neuvotteluissa koskemaan yhdeksää paikkakuntaa ja nyt syksyn neuvotteluissa se laajeni lopuille 17:sta paikkakunnalle, jotka on mainittu nykyisessä joukkoliikennelaissa. Lonka-sopimus kattaa 30.11.2013 alkaen yli ¾ osaa linja-autonkuljettajista.

Kaikissa niissä sopimuksissa, joissa on aikaisemmin ollut syksyn palkankorotukset, ne ovat myös siellä jatkossakin.

AKT ei suostunut pilkkomaan 20 €:n tai 0,4 %:n palkankorotusta, kuten tällä kierroksella oli muotia, vaan pidimme ne korotukset sellaisenaan.

Ahtausalan tes:n saatiin irtisanomisjärjestyksen osalta selkeyttävät pelisäännöt kirjatuksi, mikä tulee suitsimaan työnantajien irtisanomisintoa. Lisäksi tes:n soveltamisala laajenee 1.1.2015 alkaen. Uusikaupunki tulee em. ajankohdasta lukien vakituisten satamien joukkoon. Tankosurrausasiassa työryhmän viimeinen kokous on vielä edessä.

Edustajakokousvalmistelut pitkällä

Ensi kesäkuussa on AKT:n seuraava edustajakokous. Valmistelevat työryhmät ovat jo työssään varsin pitkällä, viimeiset kokoukset ovat heti tammikuun alkupuolella.

Edustajakokouksessa päivitämme sääntömme, uudet ohjelma-asiakirjat saavat muotonsa sekä liitolle valitaan uusi valtuusto, hallitus ja johto.

Tapahtumarikkaasta ja kiireisestä vuodesta huolimatta kiitän henkilökuntaa sekä liiton hallintoa ja yksittäisiä jäseniä suuresta venymiskyvystä, jota olette yhdessä osoittaneet meidän kaikkien hyväksi.