Piiraisen puhe työväen vappujuhlassa Porissa ja Kankaanpäässä

Arvoisa vappuväki, hyvät toverit!

Puolet eduskunnan vaalikaudesta on nyt takana. Palkansaajille, työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille aika on ollut jatkuvaa kamppailu porvarihallituksen kanssa. Milloin on ollut uhattuna ylityö tai sunnuntaityökorvaukset, milloin lomarahat. Sipilän porvarihallitus on jo yksipuolisesti leikannut työttömyysturvan kestoa ja seuraavaksi ollaan leikkaamassa, jälleen yksipuolisesti, sen tasoa. TE-keskus palveluja ollaan yksityistämässä ja työttömien aktiivimalli tarkoittaa käytännössä heidän nöyryyttämistä. Mistä työtön ihminen saa töitä esimerkiksi Pohjois-Suomessa lisää 18 h, kuten aktiivimalli edellyttää, jos siellä on jo tällä hetkellä työttömyysaste reilu 20 %.

Vastauksen ollessa ei, alennetaan työttömyysturvan tasoa noin 5 %:lla. Lisäksi hallitus valmistelee vielä uusia kiristyksiä karensseihin. Silmänkääntötempuilla, kuten hallituksella on ollut jo kaksi vuotta tapana, yritetään heikennys muuttaa uudistukseksi ja näin musta valkoiseksi. Opiskelijoilta on otettu ensin kuukausitasolla satoja euroja pois ja nyt niistä osa ollaan palauttamassa takaisin hallituksen puolivälitarkastelun seurauksena. Eläkeläisten ostovoimaa on alennettu lukuisilla heikennyksillä, joista törkeimmät ovat esimerkiksi diabeteslääkkeiden hintojen moninkertaistuminen. Kuvitteleeko porvarihallitus, että nämä asiat unohtuvat kansalaisilta ennen seuraavia eduskuntavaaleja?

Hallituksella oli puolivälitarkastelussa näytön paikka. Etukäteen luvattiin, että tarkastelussa tehdään talouskasvua ja työllisyyttä tukevia toimia. Orastava nousukausi saisi siis ilmaa siipiensä alle. Miten sitten kävi keskeisille asioilla, mitä esimerkiksi SAK:lainen ammattiyhdistysliike ja poliittinen oppositio on esittänyt?  Täydellinen mahalasku, jos lyhyesti todetaan. Hallitus ei halua aloittaa perhevapaauudistusta. Tässä tilanteessa olisi pitänyt löytyä poliittista tahtoa ottaa käyttöön kaikki työllisyyttä edistävät keinot.

SAK:n edistämän perhevapaauudistuksen jumiutuminen puoliväliriiheen ei siis ilahduta. Meidän on kuitenkin tehtävä työtä sen eteenpäin viemiseksi, sillä nykyistä joustavammilla perhevapailla on iso merkitys naisten asemalle työelämässä.

Hyvät ystävät,
Nollatuntisopimusten epäkohdat ovat olleet jo pitkään kaikkien tiedossa, joten ammattiyhdistysliike olisi edellyttänyt jo hallitukselta ratkaisuja asiassa. Jatkuva selvittäminen ei auta epävarmassa työsuhteessa olevia.

Työajan vakiintumisesta tulee säätää laissa. Nolla tuntia ei ole työaika.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä ammatillisen koulutuksen reformista.

Jättimäisten leikkausten jälkeen koulutuksen järjestäjät kuitenkin vähentävät jatkuvasti henkilöstöä ja opetuksen määrää on jo supistettu. Ammatilliseen koulutukseen tuodaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen koulutussopimus.

Ammattiyhdistysliike vaatii edelleen, että työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on määriteltävä enimmäiskesto. Uhkana on muutoin, että opiskelijoilla ryhdytään teettämään palkatta palkallisen työn piiriin kuuluvia tehtäviä.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä verotuspäätökset syksyyn. Ammattiyhdistysliike odottaa hallitukselta edelleen, ettei se kiristä palkansaajien verotusta ensi syksyn budjettiriihessä.

Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset on kompensoitava kahden seuraavan vuoden ajan kaikilla palkkatasoilla. Myös ansiotuloverotukseen tulee tehdä vuosittain täysimääräiset yleistä ansiotason ja inflaation nousua vastaavat tarkistukset. Palkansaajien ostovoiman aleneminen olisi todellista myrkkyä kotimaiselle kulutuskysynnälle ja sitä kautta kotimaiselle työllisyydelle.

Hyvät toverit,
Suomen verrokkimaihin on tehty hiljattain tuntuvat palkankorotusratkaisut. Kolmivuotinen teollisuussopimus tuo ruotsalaisille 6,5 prosentin palkankorotukset.

Työehtosopimuksille tason asettava sopimus sisältää myös matalapalkkaerän ja parannuksia osa-aikaeläkkeeseen. Tanskassa on tehty 7,0 % palkankorotusratkaisu seuraavalle kolmelle vuodelle.

Ruotsissa tehty sopimus kattaa 600 000 teollisuuden työntekijää. Ruotsin mallin mukaisesti sopimus asettaa Ruotsin työmarkkinajärjestelmässä tason muidenkin alojen sopimuksille.

Kuluvan kuun alusta voimaan tuleva sopimus tuo jokaisena kolmena seuraavana vuotena kahden prosentin palkankorotuksen. Kolmas vuosi on irtisanottavissa.
Ruotsin työmarkkinaratkaisu tähtää matalimpien taulukkopalkkojen parantamiseen. Sillä on myönteinen vaikutus erityisesti naisvaltaisille aloille. Sopimuksessa 2 500 euroa ja sitä pienemmät palkkojen korotukset lasketaan kruunumääräisinä, ei prosentteina. Se nostaa matalimpia palkkoja muita reilummin. Teollisuussopimus on yleissopimus, joka viedään alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Ne poikkeavat toisistaan ja siksi käytännön ratkaisut matalimpien palkkojen kohdalla voivat vaihdella. Työnantajapuoli on tähän saakka vastustanut matalapalkkaerää.

Työnantajat vaativat neuvotteluissa myös enemmän määräysvaltaa työaikoihin. Palkansaajapuoli torjui vaatimukset, mutta ne voivat toki vielä nousta esiin alakohtaisissa työehtosopimuksissa.

Hyvät toverit,
Mitä tästä on opittavaa meillä Suomessa? Kun 90 % palkansaajista valitsi lähes pakon edessä kilpailukykysopimuksen noin vuosi sitten, oli yleinen palkankorotus vuodelle 2017 tasan 0 %. Ensi syksynä on siten edessä uudet neuvottelut tulevista palkankorotuksista vuosille 2018 ja siitä eteenpäin. Ammattiyhdistysliikkeelle käy palkankorotusten osalta tasavallan hallituksen hokemat verrokkimaat Tanska ja Ruotsi mallimaaksi. Se takaa noin 2 %:n yleiskorotuksen jokaiselle vuodelle sekä päälle matalapalkkaerän. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimuksissa palkkojen liukumattomuuden osalta on jo kirjattu sopimuksiin seuraaviksi vuosiksi kiinteät syksyn taulukkopalkkakorotukset. Tällä ratkaisulla varmistimme sen, että palkkakehitys pysyy samanlaisena verrattuna teollisuuden palkkakehitykseen. Tanskasta ja Ruotsista meillä on opittavaa myös henkilöstön edustuksien osalta yritysten hallinnoissa sekä pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen laajojen tiedonsaantioikeuksien osalta.

Hyvät ystävät,
Tammikuun kihlauksesta vuonna 1940 alkoi järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen nousu. EK:n edeltäjä STK tunnusti siitä hetkestä alkaen SAK:n työläisten edustajaksi sekä neuvotteluosapuolekseen ja sopimusyhteiskunnan rakentaminen alkoi.

Hyvinvointiyhteiskuntaa ja sotien jälkeistä Suomea on rakennettu yhteistyöllä 77 vuotta. Edellä mainittuna aikana on tehty esimerkiksi työehtosopimuslaki, työsopimuslaki, vuosilomalaki, lapsilisälaki, työturvallisuuslaki, yhteistoimintalaki ja työaikalaki muutamia mainitakseni. Kunnes tuli helmikuu 2017 ja EK:n ilmoitus sanoa irti kaikki keskusjärjestösopimukset mm. luottamusmiessopimus, lomapalkkasopimus, koulutussopimus, irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus, työsuojelutoiminnasta vastaava sopimus jne.

EK ulkoisti itsensä kaikista työmarkkinoihin liittyvistä neuvotteluista. EK ei ole enää sopijaosapuoli. Työmarkkinakysymyksiin liittyvistä neuvotteluprosesseista vastaavat tulevaisuudessa EK:n jäsenliitot.  Se tarkoittaa samalla sitä, että palkansaajakeskusjärjestöllämme SAK:lla ei ole myöskään enää neuvotteluosapuolta, kenen kanssa se uudistaisi kollektiivisopimuksia. Vetovastuu siirtyy suoraan SAK:n jäsenliitoille.

Oliko tämä vain puhdas sattuma, jonka EK erehdyksessään teki? No, ei tietenkään, vaan huolellisen pohdinnan tulos. Miksi juuri nyt, 2017 alkuvuodesta? Juuri siksi, koska ajankohta oli EK:n laskelmien mukaan paras mahdollinen. Maassa on puhdas porvarihallitus, joka näin kikyn voimassaolessa ”purkaa normeja” hallitusohjelmansa mukaisesti kovaa kyytiä. Normien purusta olemme jo saaneet kokemusta porvarihallituksen kahdelta ensimmäiseltä vuodelta; se tarkoittaa muun muassa työttömyysturvan, eläketurvan, työehtojen ja sosiaalipolitiikan asteittaista alasajoa ja yhteiskunnan eli veronmaksajien varojen siirtämistä heikommassa asemassa olevilta yhä enemmän kansainvälisten yritysten pääomien suojien taakse esimerkiksi veroparatiiseihin. Hallintarekisterilain tuominen hallituksen toimesta eduskuntaan on tästä tuorein surullinen esimerkki. Perussuomalaiset käänsivät asiassa jälleen kerran takkinsa. Pääministeri Sipilä ja hänen taustajoukkonsa tietävät, että aikaa näille muutoksille on vain tämä yksi hallituskausi eli huhtikuuhun 2019.

Jos he onnistuvat sinä aikana muuttamaan yhteiskunnan rakenteita ideologiansa mukaisesti, ei ole ensi eduskuntavaalien vasemmiston ja vihreiden ennakoidusta vaalivoitosta silloin välitöntä apua palkansaajien kannalta. Ruotsin esimerkin tavoin suurin aika menee vasemmistovetoisella hallituksella lakien ja asetusten palauttamiseen ja korjaamiseen takaisin. Aikaa voi mennä jopa seuraava vaalikausi tai pidempäänkin, esimerkiksi Sote-ratkaisut huomioiden.  

Näkökulmaa voidaan vasta-argumentoida toteamalla , että onhan meillä olemassa omat liittojen sopimusalakohtaiset työehtosopimukset, jotka sisältävät pääsääntöisesti jo tällä hetkellä kaikki keskusjärjestösopimuksilla solmitut asiat. Ja jokainen työntekijäliitto vastaa itse omien sopimusten kehittämisestä sekä uudistamisesta. Se on totta. Mutta. Omalla työehtosopimuksella katetaan kuitenkin vain noin puolet meidän elinaikanamme tapahtuvista asioista. Kuka ja ketkä päättävät työttömyysturvaan, työlainsäädäntöön, eläketurvaan ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä lainsäädäntötyöstä? Kyllä, eduskunta.

Kansanedustajien enemmistön ollessa porvaripuolueilla jälki on palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja lapsiperheiden kohdalta juuri sellaista, jota olemme viimeiset kaksi vuotta nähneet.

Arvoisat kuulijat,
Kuntavaalit käytiin noin kolme viikkoa sitten. Porvarillisen median mielestä vaalien voittaja oli kokoomus ja häviäjä oli SDP.

Kun vertailemme kolmen viikon takaista kuntavaalitulosta reilu neljä vuotta sitten pidettyihin kuntavaaleihin, on tulos faktisesti seuraava: suurin häviäjä oli perussuomalaiset, jotka menettivät 80 501 ääntä, 3,5 % ja 425 valtuustopaikkaa. Toiseksi eniten hävisi keskusta, joka menetti 14 638 ääntä, 1,1 % ja 253 valtuustopaikkaa. Lähes yhtä paljon hävisi kokoomus, joka menetti 14 291 ääntä, 1,2 % ja 245 valtuustopaikkaa. SDP:n äänimäärä lisääntyi 10 328 äänellä, mutta prosenteissa suhteellinen kannatus väheni 0,2 % ja valtuustopaikkoja on nyt 32 vähempi kuin neljä vuotta sitten. SDP:n kohdalla termi ’torjuntavoitto’ on tällä kertaa paikkansapitävä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Sekä prosenteissa että uusissa valtuustopaikoissa, kuten äänimäärissäkin etenivät vihreät ja vasemmistoliitto. Vihreille tuli 107 135 uutta äänestäjää, 3,9 % nousun ja 211 uutta valtuustopaikkaa.

Vasemmistoliitto sai 27 011 lisä-ääntä, 0,8 % nousun ja 18 uutta valtuustopaikkaa. Tulos on puristettuna yhteen lauseeseen: oppositio voitti ja hallitus hävisi.

Ilman Helsingin pormestarivaalia olisi SDP ollut myös prosenteissa Suomen suurin kuntapuolue. Äänestysprosentti nousi hieman, vaikka oli vieläkin häpeällisen matala.
Kahden vuoden takaisiin eduskuntavaaleihin verrattuna perussuomalaiset menettivät 296 757 ääntä ja 8,8 % kannatuksestaan. Jytky siis tuli, mutta suli. Populismi voi nousta, mutta se myös laskee aina myös varmasti.

Keskusta menetti eduskuntavaaleihin verrattuna 175 689 äänestäjää ja 3,6 % sekä kokoomus menetti 8 613 äänestäjää. SDP sai 8 150 uutta äänestäjää, mikä on prosenteissa nousua 2,9 %, vasemmistoliitto sai 67 133 uutta äänestäjää, prosenteissa 1,7 % sekä vihreät 67 133 uutta äänestäjää, mikä on 3,9 %. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2019. Ammattiyhdistysliike on jo aloittanut seuraavaa hallitusohjelmaa koskevan vaikuttamistyöhön.

Hyvät toverit,
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on syytä olla ylpeä omista juuristaan. Siksi on erittäin tärkeää, että myös tulevaisuudessa olemme erottamaton osa poliittista työväenliikettä, emmekä yritä mitenkään peitellä sitä.

Reilusti ja avoimesti tunnustamme yhteiskunnallista väriä sekä tiedostamme, ketkä aidosti edustavat suomalaista palkansaajaa eduskunnassa. Tästä olemme saaneet oivan näytteen viimeisten kahden vuoden aikana.

Haluan toivottaa omasta ja AKT:n puolesta kaikille teille voimia aktiiviseen kansalaisvaikuttamiseen sekä iloista työväen vappujuhlaa. Reilun kahdeksan kuukauden päästä maakunta ja presidentinvaalien uurnilla tavataan.

Kiitos!