Ministeri Risikko: Haettava tehokkain keino maaseudun linja-autoliikenteen turvaamiseksi
11.2.2015
Maaseudun joukkoliikenteen tilanteesta huolestunut liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko on pyytänyt pikaista analyysia siitä, mikä olisi tehokkain keino turvata liikkumispalvelut haja-asutusalueilla.
Maaseudun joukkoliikennepalveluja ovat harventaneet matkustajamäärien vähäisyys sekä se, etteivät liikennepalvelujen ostoihin osoitetut tukimäärärahat ole nousseet kustannusten kohoamisesta huolimatta.
- Tilanne on vakava. Markkinaehtoinen linja-autoliikenne ei kannata, eikä liikennepalvelujen ostoihin ole riittävästi määrärahoja. Myöskään linja-autoliikenteen uusi, EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen järjestämistapa ei ole tuonut helpotusta haja-asutusalueille, vaikka kaupunkiseuduilla liikennepalvelut ovatkin parantuneet. Saamani selvitykset todentavat sen, millaiseksi olemme tilanteen arvioineet, Risikko toteaa.
Palvelusopimusasetuksen edellyttämän kilpailuttamisen vaikutuksia ovat selvittäneet muun muassa Liikennevirasto ja kaupungit.
- Olemme syksyn ja talven mittaan selvittäneet erilaisia ratkaisumalleja. Nyt tarvitaan pikaisesti päätöksenteon pohjaksi vielä analyysi siitä, kuinka käyttökelpoisia ja tehokkaita toisiinsa verrattuina nämä keinot ovat, Risikko sanoo.
Vertailtavina on neljä ratkaisuvaihtoehtoa: 1) henkilökuljetusten järjestämisen kokonaisuudistus; 2) linja-autojen reittiliikennelupien saamisen helpottaminen ja niin sanotun yleisen säännön käyttöönotto; 3) palvelusetelin käyttö joukkoliikenteessä sekä 4) joukkoliikenteen budjettirahoituksen kasvattaminen.
Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi julkisista varoista korvattujen kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen tehokkaampaa yhteistyötä. Yleinen sääntö ja palveluseteli olisivat puolestaan käytännössä uusia rahoitusinstrumentteja, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää markkinaehtoisessa liikenteessä.
Erityisen kiinnostavana Risikko pitää julkisen sektorin myöntämien palvelusetelien käyttöä joukkoliikenteessä.
- Tämä olisi aidosti uusi keino, joka on syytä tutkia. Palveluseteli on itsessään tuttu asia, mutta käsittääkseni se ei ole missään EU-maassa käytössä joukkoliikennematkojen maksamiseen, Risikko toteaa.
Risikon mukaan palvelusetelimatkustus voisi tuoda maaseudun linja-autoliikenteeseen lisää matkustajia ja näin kohentaa liikenteen kannattavuutta. Matkustajalle puolestaan tulisi lisää vaihtoehtoja, kun setelillä voisi matkustaa eri kulkumuodoissa.
- Palveluseteli joukkoliikenteessä olisi uusi avaus ja mahdollistaja, ja toivon että se voitaisiin ottaa käyttöön. Nyt on pikaisesti analysoitava setelin soveltuvuus ja selvitettävä, onko sen käyttö EU:n säädösten mukaista, Risikko sanoo.
Päivitetty: 5.6.2019
Viimeisimmät uutiset
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
- Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 202521.11.2024
- AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta20.11.2024
- Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus15.11.2024
- Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim13.11.2024
- Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024
- Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024
- Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa7.11.2024
- Luottamusmiesvaalit syksyllä 20248.11.2024
- AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle7.11.2024
Päivitetty: 5.6.2019