Marko Piirainen: EK murenee – kolmikanta historiaan?
11.5.2017
AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen näkee EK:n murenemisen syynä sen politisoitumisen ja seurauksena keskusjärjestökauden lopun. AKT:n hän sanoo pärjäävän myös tässä tilanteessa.
Viime vuoden syyskuussa Metsäteollisuus ilmoitti eroavansa Elinkeinoelän keskusliitto EK:sta, reilut puoli vuotta myöhemmin toukokuun alussa Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ilmoitti lähtevänsä keskusjärjestöstä. Salaisuus ei ole, että myös Finanssialan Keskusliitto on ollut tyytymätön EK:n toimintaan.
Yhtenä syynä EK:n murenemisen Marko Piirainen näkee sen politisoitumisen.
− EK:sta on tullut poliittinen toimija, jossa päättävät kokoomuslaiset satraapit. Sanotaan, että EK on kokoomuksen toinen puoluetoimisto. Kaikkia tämä ei miellytä, ja elinkeinoelämässä on myös muita kuin kokoomuslaisia näkökantoja, hän sanoo.
Politisoitumisen lisäksi kehitykseen on vaikuttanut EK:n roolin muutos työmarkkinatoimijasta elinkeinopoliittiseksi järjestöksi. Elinkeinopoliittista asiantuntemusta työnantajapuolella edustavat jo Kauppakamari ja Suomen Yrittäjät.
Harkittua toimintaa?
Piirainen ei näe kehityksessä suurta ilon aihetta. Sillä vaikka ammattiliitot pystyvät hoitamaan omat työehtosopimuksensa, niin laajemmat asiakokonaisuudet, kuten työelämän kehittäminen, työttömyysturva ja sosiaalipoliittiset asiat eivät ole niiden asialistalla.
− Tämä tietää muutosta myös SAK:n toimintaan, koska sillä ei ole enää työmarkkinapoliittista sopijapuolta, pohtii Piirainen.
Hän miettiikin, että taustalla voi olla harkittua toiminta, jonka tavoitteena on lopettaa kolmikantaja siirtää asiat puhtaasti poliittisesti päätettäviksi. Ehkä seuraavaksi
murenemisprosessi alkaa Kuntatyönantajissa.
− Nykyisen hallituksen aikana olemme nähneet, mihin tämä johtaa. Hallitus on esittänyt pakkolakeja ja heikentänyt sosiaaliturvaa, kuten työttömyyskorvausta ja perhevapaita.
Piiraisesta yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä.
− Niiden toiminta on usein käytännöllisempää ja lähempänä ihmisten arkea kuin ideologiselta pohjalta toimivan hallituksen.
AKT pärjää nykymenossakin
Marko Piirainen ei ole huolissaan AKT:n pärjäämisestä uudessa tilanteessa. − Sopimustoiminta jatkuu kuten ennenkin.
Myös EK:n irtisanomat keskusjärjestösopimukset on sisällytetty lähes kaikkiin AKT:n työehtosopimuksiin. Isommassa kuvassa tilanne on kuitenkin huolestuttava.
− Työehtosopimukset kattavat noin puolet ihmisten elämästä. Toinen puoli pitää sisällään paljon erialaisia mm. koulutukseen ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä asioita, kuten eläkkeet, työttömyysturva ja perhevapaat.
Päivitetty: 5.6.2019
Viimeisimmät uutiset
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
- Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 202521.11.2024
- AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta20.11.2024
- Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus15.11.2024
- Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim13.11.2024
- Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024
- Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024
- Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa7.11.2024
- Luottamusmiesvaalit syksyllä 20248.11.2024
- AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle7.11.2024
Päivitetty: 5.6.2019