Luottamusmiehet ja aktiivit koolla - nyt #PainavaSyy toimia, ennen kuin aika loppuu kesken

- Lapsena sanottiin, että älkää juosko saksien kanssa. Nyt Suomen hallitus juoksee saksien kanssa – voi olla, että se kompastuu niihin itse, järjestöpäällikkö Eija Harjula SAK:sta luonnehti sitä, miltä hallitusohjelman työmarkkinamuutokset näyttävät.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että maan hallitus on pitänyt puheenpartta ”mitään suurta ei ole tulossa”, mutta kun katsoo kokonaisuutta, kyse ei ole pienestä hienosäädöstä vaan kokonaisuuden isosta muutoksesta.

SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström katsoo, että hallitusohjelmassa työntekijän asemaa heikennetään – työnantajille ei tule lisävastuita.  Muutokset eivät työllistä, mutta heikentävät niin työsuhde- kuin sosiaaliturvaa.

Pääluottamusmies ja AKT:n hallituksen jäsen Jape Lovén esitti puheenvuorossaan, että poliittisen lakon estäminen on koko Euroopan populistisen liikkeen tarkoitus.

-    Jos se menee läpi, meillä vuoden 2025 eläkeuudistus toteutuu hyvin juuri niin kuin EK ja hallitus sen haluaa eli eläkkeitä leikataan. Tämä on pitkä kisa, pitää päästä tuosta hallituksesta eroon, tämä ei ole poliittinen kysymys, vaan siellä voisi olla mitä puolueita tahansa.

Hän muistutti, että nyt myös solidaarisuus on uhattuna. Tukilakko on oikeus. Millään ei voi hyväksyä myöskään sitä, että alettaisiin ”jakaa 200 euron lappuja” henkilökohtaisina lakkosakkoina.

Esiin keskustelussa nousi myös se, että poliittiset lakot eivät ole tässä ja nyt vaan koskevat myös tulevaisuuden hallituksia. Ne voivat olla mitä tahansa.

Sipilän hallitusta muistettiin jopa kaiholla – Juha Sipilän kanssa oli kuitenkin jälkikäteen katsottuna mahdollisuus neuvotella. Nyt sitä ei ole. Orpo-Purran hallituksen lista lyö vyöryn ay-liikkeen päälle.

Luottamus keskeistä Ruotsin työmarkkinamallissa

Joskus on hyvä katsoa kauempaa. Ekonomisti Laura Hartman LU:sta, Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestöstä kertoi, miltä Suomen työmarkkinamuutoksen näyttävät:

- Seuraamme Suomen kehitystä mielenkiinnolla ja pienellä kauhulla. Luottamus on se, millä asioita saadaan eteenpäin niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa.

Hartman avasi ruotsalaista työmarkkinamallia, joka on käytännössä hyvin erilainen mitä Suomen hallitus antaa ymmärtää. Siellä ei rajata asioita lailla, Ruotsin järjestelmän pohjana on luottamus ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopima malli.

Ruotsin malli lähtee työntekijän turvasta

Ensimmäinen asia Hartmanin mukaan Ruotsin mallissa on työntekijän turva.  Vahva irtisanomisturva, työttömyysturva, koulutusjärjestelmä ja työttömyyspalvelut. Toinen peruskivi on oikeudenmukainen voittojen jako. Kolmas on se, että uuden työn pitää olla parempi tai vähintään yhtä hyviä työntekijän kannalta kuin aiemmat. On hyvä jatkokoulutusjärjestelmä.

- Työttömyyskorvauksen tason pitää olla hyvä, jotta ihmisellä on aikaa etsiä hyvä uusi työ. Hyvä ansioturva houkuttelee ihmisiä työmarkkinoille, Hartman sanoo.  Eli päinvastoin kuin hallituksen nyt Suomeen esittämässä mallissa.
Ruotsissakin laki antaa mahdollisuudet lakkoilla. EI ole kyse siitä, että kukaan on kieltänyt, vaan sopu on ollut tulos tästä järjestelmästä.

- Ruotsin näkökulmasta on hyvin paljon mahdollista, että palkanmuodostukseen olisi mahdollista löytää Suomessakin toinen malli. Mutta kun katsoo, miten paljon lain voimalla ryhdytään runnomaan näitä muutoksia, se on suuri askel ajassa taaksepäin.

Ruotsin järjestelmässä on myös työntekijöille sopivia asioita: hyvä ja entisestään parannettu aikuiskoulutusjärjestelmä, irtisanomisen omavastuuaika on pienennetty kahteen päivään, työttömyysturva on parempi ja työntekijöiden edustus on jo 25 hengen kokoisissa yrityksissä.

Ruotsissa työnantajakeskusjärjestön Mathias Dahl on sanonut (Financial Times syyskuu 23), että ammattiliittojen ja ammattijärjestöjen pitäisi pikemminkin kasvattaa kuin vähentää. Asiasta on Hartmanin mukaan hyllymetreittäin tutkimusta. Heikommat ja pienemmät ja ammattijärjestöt, voisi tuoda työnantajille lyhyitä voittoja, pitemmällä tähtäimellä jatko olisi renkaiden polttamista kadulla sen sijaan, että liitot istuvat neuvottelupöytään ja ryhtyvät rakentavasti neuvottelemaan.