Lakiuudistus vie koko työelämää koskevaan ”taksiuudistukseen” ja romuttaa työehtoja

5.9.2024

AKT on erittäin huolissaan, mitä tapahtuu työehtosopimuksien yleissitovuudelle ja kaikille työehdoille, mikäli paikallista sopimista laajennetaan tuoreessa lakiesityksessä esitetyllä tavalla. Todellisena pelkona on se, että nyt toteutetaan ”koko työelämän taksiuudistus”. Paikallisen sopimisen laajentamien on pelkästään työnantajan etu. Se vyöryttää työelämään isoja ja arvaamattomia muutoksia. Näin kasvatetaan merkittävästi työnantajien valtaa työpaikoilla ja uhataan työsuhteiden minimiehtoja.

Työministeri Arto Satonen esittelee tänään eduskunnalle lähtevän lakiehdotuksen paikallisen sopimisen laajentamisesta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto katsoo, että lakiehdotuksella heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Erityisesti uhataan kahta asiaa eli yleissitovuutta ja luottamusmiehen asemaa.

Kun paikallinen sopiminen laajennetaan järjestäytymättömään kenttään - yritysten tarve järjestäytyä työnantajaliittoihin vähenee. Tämä on selkeä uhka yleissitovalle työehtosopimusjärjestelmälle. Yleissitovat työehtosopimukset taas ovat turvanneet Suomessa työehtojen minimitason. Mikäli ei ole riittävää määrää järjestäytyneitä yrityksiä, yleissitovuuden ehdot eivät täyty. Jo nyt aloja, joilla yleissitovia työehtosopimuksia ei ole, kuten taksiala, jolla työehdot ovat kirjavat tai olemattomat.

- Nyt on todellinen pelko siitä, että syntyy sellaisia alueita tai aloja Suomeen, jossa ei ole kunnollisia minimityöehtoja. Yleissitovat työehtosopimukset ovat tarjonneet minimityöehdot suurelle osalle suomalaisia. Se on perustava osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko painottaa.

Työelämän taksiuudistus kuvaa hyvin nykyistä kehitystä. Jos yleissitovuus menetetään, työpaikalla ei ole velvoitetta toimia minkään työehtosopimuksen mukaan tai noudattaa sitä. Jos yleissitovuus poistuu esimerkiksi kuorma-autoalalta, ei ole enää ”suomalaisia työehtoja” joiden mukaan Suomen maanteillä ajetaan. 

- Pelkäämme, että lakia säätävät kansanedustajat eivät ymmärrä muutosten merkitystä. Lakimuutoksella on kauaskantoisia seurauksia jokaisen suomalaisen työehtoihin.

Luottamusmiehillä on sopijaosapuolena koulutusta ja osaamista esimerkiksi työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Irtisanomissuoja on merkinnyt, ettei luottamusmiehen ole esimerkiksi tarvinnut pelätä työpaikkansa puolesta ottaessaan kantaa toisten työntekijöiden puolesta. Kun työpaikan sopijaosapuoleksi voidaan jatkossa valita myös muu henkilö, häneltä puuttuu kokemusta, ammattiliiton osaamista ja tukea – näin työnantaja saa heti enemmän valtaa.

Yksi myönteinen asia lakiehdotuksesta kuitenkin löytyy. Lakiehdotus vahvistaa sen, että myös järjestäytymättömässä yrityksessä voidaan valita ammattiliittoa edustava luottamusmies. 

- Jotain hyvääkin lakiehdotuksessa on. AKT:llä on kokemusta useista tapauksista, jossa luottamusmiehen asema on jouduttu ratkaisemaan oikeudessa. Nämä tapaukset on ratkaistu AKT:n eduksi ja luottamusmiehen asema on vahvistettu. Nyt lakiehdotuksella kuitenkin poistetaan epäselvä tilanne ja ammattiliiton luottamusmies voidaan valita jatkossa myös järjestäytymättömässä työpaikassa, Ismo Kokko sanoo.  


Päivitetty: 5.9.2024