Koronavirusepidemiaan liittyvää ohjeistusta koskien omaa ja läheisen sairastumista

Oikeus olla itse poissa työstä?

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta ja siitä, että altistuminen virukselle työpaikalla vältetään. Työnantajalla on siis velvollisuus tapauskohtaisen arvion mukaan huolehtia erilaisista järjestelyistä ja suojavarusteista, joiden avulla työntekijän sairastumisriski työpaikalla minimoidaan.

Usein on kysytty, oikeuttaako koronavirusepidemia ja pelko altistumisesta olemaan poissa työstä oman harkinnan perusteella. Työntekijällä ei ole oma-aloitteisesti oikeutta jäädä pois työstä, vaikka hän itse, tai hänen perheen jäsenensä kuuluisi riskiryhmään, vaan järjestelyistä tulee aina pyrkiä sopimaan työnantajan kanssa. 

Mikäli työntekijä on viranomaismääräyksellä EU-alueella määrätty karanteenin tai eristykseen, on työntekijällä oikeus saada ansionmenetyksestä Kelan tartuntatautipäivärahaa. Päivärahaoikeus ei edellytä työkyvyttömyyttä. 

Päivärahaa voi saada myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja, mikäli lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään ja hänelle aiheutuu siitä ansionmenetystä. 

Mikäli työntekijä esim. palatessaan ulkomailta jää suositusten mukaisesti (ilman tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräystä) 2 viikon ajaksi karanteenintapaisiin olosuhteisiin, ei oikeutta edellä mainittuun päivärahaan ole. Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta saa Kelan sivuilta.

Mikäli työnantaja määrää työntekijän, esim. epäillyn altistumisen vuoksi olemaan poissa työpaikaltaan, on työnantajalla edelleen palkanmaksuvelvollisuus. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää koronatestiin. 

Pakottava perhesyy ja poissaolo työstä?

Mikäli työntekijä tai hänen lapsensa sairastuu, työntekijällä on tietenkin edelleenkin normaaliin tapaan työehtosopimusten ja lain perusteella oikeus sairausajan palkkaan, sekä sairauspäivärahaan. 

Työsopimuslain mukaan työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Se, onko työntekijällä oikeus palkkaan tältä ajalta, määräytyy sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Työehtosopimuksen vastaavat määräykset ovat muutenkin ensisijaisia. 

Lisäksi työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus (palkattomaan) tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta. Perheellä tarkoitetaan myös työntekijän vanhempia.

Kyse on esim. vakavista sairastumistapauksista, jotka edellyttävät työntekijän läsnäoloa esim. sairaalassa. Pakottavalla perhesyyllä tarkoitetaan kuitenkin aina lyhytaikaista ja tilapäistä oikeutta, johon ei kuulu esim. sairastuneen läheisen pitkäaikainen hoito. 

Pidempiaikaista läsnäoloa vaativissa tapauksissa, esim. työntekijän omien vanhempien vaatiessa pitempiaikaista hoitoa/apua, kannattaa pyrkiä sopimaan asiasta työnantajan kanssa ja käyttää esim. työajanlyhennysvapaita ja vuosilomia vapaan järjestelyssä. 

Pakottava perhesyy voi olla kyseessä myös silloin, kun työntekijän lapsen koulu tai päiväkoti suljetaan koronaepidemian vuoksi äkillisesti tai työntekijän välitöntä läsnäoloa kotona tarvitaan muutoin lapsen huollon järjestämiseksi, kun lapsi on kotiopetuksessa. Tällöin tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitysaste. Lähtökohtaisesti tällöin on kyse noin 10-12-vuotta nuoremmasta lapsesta. 

Pakottavan perhesyyn vuoksi poissaolo on siis palkatonta, mutta sen ajalle on mahdollista hakea esim. toimeentulotukea. 

Hallitus on eilen tiedottanut sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevasta lakiesityksestä, jonka mukaan epidemian vuoksi palkatta töistä poissa olevalle maksettaisiin väliaikaista tukea. Tukea maksettaisiin ”varhaiskasvatuksessa olevan tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutetun lapsen hoidosta kotona” sekä sellaisille henkilöille, jotka ulkomailta Suomeen saavuttuaan on ohjattu koronavirusepidemian torjumiseksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja jotka tästä syystä ovat ansiotyöstään palkattomasti poissa.

Ilmeisesti siis korvausta voisivat saada muun muassa päiväkotilapsien, esikoululaisten ja 1.–3. luokan lapsien vanhemmat, jotka ovat jääneet palkatta kotiin hoitamaan lapsiaan koronatilanteen vuoksi. 

Varsinainen hallituksen esitys edellä mainitussa asiassa annetaan lähiviikkoina, jolloin vasta tiedetään tarkempia yksityiskohtia.