Konginkankaan onnettomuus herätti kysymyksiä

Miksi OTKES:n vuoden 2004 suuronnettomuuden jälkeen antamia suosituksia ei toteutettu?

Ihmishenkien menetykseltä sunnuntaina 9. tammikuuta tapahtuneessa onnettomuudessa olisi todennäköisesti vältytty, mikäli Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) suosituksia vuoden 2004 suuronnettomuuden jälkeen olisi noudatettu. 

Konginkankaalla tapahtui 19.3.2004 Suomen historian pahin tieliikenneonnettomuus. Siinä linja-auton ja paperirullalastissa olleen täysperävaunuyhdistelmän törmäyksessä kuoli 23 ihmistä. 

Nyt tapahtuneessa onnettomuudessa menehtyi kaksi ihmistä. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden perusteella olisi tien keskikaide estänyt kuolemantapaukset.

− Ihmettelen, että OTKES:n suosituksia ei noudateta ja laiteta käytäntöön. Suosituksiin kuului muun muassa keskikaiteen rakentaminen. Suositukset on tehty tutkinnan ja tarkan harkinnan perusteella, sanoo AKT:n työsuojelusihteeri Pasi Ritokoski. 

Hän muistelee, miten asia oli esillä myös Onnettomuustutkintainstituutin yhteistyöryhmässä vuonna 2014. Työryhmässä on jäsenenä liikenteen järjestöjen ja eri viranomaistahojen edustajia.

− Käsittelimme silloin sitä, mitä toimenpiteitä kymmenen vuoden aikana Konginkankaalla liikenneturvallisuuden parantamiseksi oli tehty. Ikävä havainto oli, ettei riittäviin toimenpiteisiin ollut ryhdytty. Vasta vuonna 2023 tieosuudelle on luvassa keskikaide. 

Ritokoski ihmettelee paitsi OTKES:n suositusten ohittamista ja asioiden hidasta etenemistä, myös tien hoidon tasoa.

− Onnettomuus tapahtui nyt päivällä 12.40. Tien pinta oli lehtitietojen mukaan silloin yhtä liukas kuin vuonna 2004. Erona on kuitenkin se, että silloin onnettomuus tapahtui yöllä, nyt keskellä päivää, jolloin tien olisi pitänyt olla hoidettu.

− Herää kysymys, että onko tien hoito määrätty liian alhaiselle tasolle vai oliko hoitotoimet lyöty laimin, toteaa Ritokoski.

Teksti: Arto Jokela