Keitele Group tuomittiin maksamaan AKT:lle vahingonkorvausta

Kuva: Lehtikuva Antti Aimo-Koivisto

- AKT:ta vastaan vuoden 2021 lopussa määrätty turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakkoineen oli käräjäoikeuden mukaan oikeudeton ja perusteeton. Sikäli tuomio tuntuu hyvältä, koska nyt vihdoin vahvistetaan kanta, jota AKT on toistanut alusta lähtien. Turvaamistoimien käyttö ei kuulu työmarkkina-asioihin ja on tosiasiassa työtaistelutoimi työnantajien taholta, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Tapaus sai alkunsa, kun AKT Teollisuusliiton pyynnöstä saartoi normaalin työehtosopimusneuvottelun yhteydessä Keiteleen tuotteet satamiin. Tavoite oli vauhdittaa sopimusneuvotteluja. Lopulta myös kävi niin, että Keiteleen ja Teollisuusliiton välillä solmittiin työehtosopimus.

Keitele haki käräjäoikeudesta joulukuussa 2021 turvaamistoimipyyntöä perusteilla, jotka jälkikäteen osoitettiin paikkansa pitämättömäksi. Turvaamistoimi määrättiin niin, ettei AKT:ta kuultu osapuolena lainkaan. Turvaamistoimella ja siihen liittyvällä uhkasakolla pyrittiin lopettamaan laillinen saarto. Keiteleen pyynnöstä oikeus langetti AKT:lle myös ennen näkemättömän suuren, miljoonan euron uhkasakon. Helsingin käräjäoikeus peruutti turvaamistoimen kuultuaan AKT:n vaatimukset, jolla pystyttiin osoittamaan sen perusteet totuudenvastaisiksi.

Keiteleen tapausta hyväksi käyttäen on saatu mustamaalattua AKT:ta ja koko ammattiyhdistysliikettä oikeudettomasti ja perusteetta. Käräjäoikeuden annettua turvaamistoimipäätöksen, julkisuudessa alkoi ryöpytys, miten mm. ei noudateta tuomioistuinten ratkaisuja. Toimintaa verrattiin Lapuan liikkeeseen ja erityisesti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen alkoi puhua AKT:sta ay-mafiana. Käytännössä työnantaja oli itse saanut aikaan kohun miljoonan euron uhkasakkoineen perättömillä väitteillä, joihin turvaamistoimen myöntäminen perustui.

- Työnantajien tietoinen retoriikka on saatu lanseerattua mediassa läpi. Siitä on tullut osa järjestäytyneiden työntekijöiden vastaista vihapuhetta, jota viljellään jopa ministeritasolla. Perusteettomien väitteiden hyväksikäyttöä on jatkettu myös vaikuttamistyössä vaadittaessa lakko-oikeuden rajoittamista, toteaa Ismo Kokko.
AKT nosti Keitelettä vastaan vahingonkorvauskanteen ja vuoden 2023 marraskuussa Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa. Yksipuolisella tuomiolla vahvistettiin, Keitele Group haki ja sai tarpeettoman ja perusteettoman turvaamistoimen.

Keitele -yhtiöt velvoitettiin maksamaan AKT:lle korvauksia joulukuun 2021 tapahtumista. Keitele tyytyi päätökseen, eikä hakenut siihen takaisinsaantia.