”Järjestöllisiä toimia koordinoidaan yhdessä”
9.1.2023
Työntekijäliitot ottavat yhteispelillä napakkaa otetta työehtosopimusneuvottelukierroksesta. Teollisuusliiton, PAMin ja AKT:n yhteinen työmarkkinatilaisuus antaa tästä esimakua. Nyt ei ole jääty odottamaan muruja työnantajan pöydästä, vaan toimitaan aktiivisesti.
SAK:n liittojen laaja yhteistyö haastaa työnantajapuolen kovan koordinaation tes-kysymyksissä. Liitot ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin, nyt siitä kerrotaan julkisesti. Tästä viestii myös uusi avaus eli Teollisuusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n yhteinen mediatilaisuus ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta 9. tammikuuta. Se vie eteenpäin SAK:n hallituksen linjaamaa liittojen palkkayhteistyölinjaa.
Tilaisuus myös kiinnosti mediaa ja sähköisti tes-kierrosta. Paikan päälle SAK:n tiloihin saapui jopa parikymmentä toimittajaa. Työmarkkinatilaisuudesta tehtiin myös suora lähetys Yle Radio Suomessa.
Neuvottelut etenevät hyvin tahmeasti
Työehtosopimusten neuvottelutilanne on kaikkien liittojen näkökulmasta haastava. Yksi tekijä on Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut liki 10 prosentin inflaatio eli palkankorotuspaineet ovat kovia. Neuvotteluja ei myöskään helpota julkiselle puolelle aiemmin syntynyt ratkaisu, joka automaattisesti nostaa kunta-alan palkkoja vielä muille liitoille sovittujen korotusten päälle.
Työnantajaosapuoli irtaantui aiemmin tupo-mallista, silti se ikään kuin jatkaa sitä yksipuolisesti.
- Työnantajapuoli ajattelee asiaa niin, että Teknologiateollisuus ratkaisee muille liitoille sopimuksen valmiiksi. Muissa neuvotteluissa ei tarvitse kuin kopiokonetta käyttää, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kritisoi.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa, että aiemmin tätä Teknologiateollisuus-vetoista -mallia käytettiin vähin äänin. Nyt asiasta jopa puhutaan neuvottelupöydässä avoimesti. Tämä on jyrkästi ristiriidassa siihen, että puhutaan liitto- ja jopa työpaikkakohtaisista ratkaisuista. Kaikilla liitoilla pitäisi olla mahdollisuus todellisiin neuvotteluihin.
Mutta mikäli työnantajapuoli haluaa rakentaa yhteisen kattoratkaisun korotuksille, työntekijäliitot tulevat vastaan toisesta suunnasta.
- Jos työnantaja koordinoi ja sillä on kattoajattelu, meillä on lattia-ajattelu. Vaikka on erinäköisiä palkankorotusmalleja tason pitää olla kaikille sama ja riittävän suuri, Kokko toteaa.
Saksan mallilla taataan ostovoimaa
SAK:n liittojen yhteinen palkankorotustavoite lähtee Saksan teollisuuden palkkaratkaisusta. Riku Aalto muistuttaa Suomen Pankin edustajalta tulleesta arviosta: mikäli Saksan korotustasoa ei ylitetä, ei myöskään olla viemässä Suomelta kilpailukykyä tai kiihdyttämässä inflaatiota. Tätä näköalaa vahvistaa se, että työllisyyden näkökulmasta teollisuudella menee hyvin.
AKT:n osalta nähdään yhtenä vaikuttavana tekijänä jo kroonistunut kuljettajapula, mikä patistaa työnantajapuolta tulemaan vastaan palkoissa. PAM neuvottelee palkoista ja työehdoista noin 400 000 työntekijälle. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen muistuttaa, että mikäli työntekijöillä ei ole ostovoimaa, sillä on kerrannaisvaikutuksia.
PAMin osalta työmarkkinakierroksen nihkeys näkyi siinä, että Kaupan liitto ei halunnut syksyllä edes neuvotella kaupan alan 1+1 -mallillla tehdyn aiemman tes-sopimuksen toisesta kaudesta. Tämä konkretisoi työnantajapuolen tiukan koordinaation – ei neuvotella, kun vientiteollisuudessa ei ole ratkaisua.
- Me olemme liittojen yhteisissä tavoitteissa, koordinaatiossa ja yhteisten toimien valmisteluissa mukana, Rönni-Sallinen vahvistaa.
Hänen mukaansa PAMin työssäkäyvistä jäsenistä jopa 80 prosenttia kokee huolta omasta taloudestaan. PAMin pienipalkkaiset jäsenet olivat mukana kikyssä ja edelleen maksetaan työnantajalta työntekijöille kikyssä siirrettyjä maksuja. Nyt olisi työnantajan vuoro tulla vastaan, kun ihmisillä on aito hätä.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vahvistaa, että tilanne on poikkeuksellinen.
- Kun on kiertänyt kenttää omalla alalla, ihmisille tärkein asia on nyt hyvin yksinkertaisesti toimeentulo. Koko SAK:n kentässä ei ole ryhmiä, jotka olisivat erityisen hyvin toimeentulevia eli hintojen nousu iskee tänne kaikkein pahiten, Kokko sanoo.
- Nyt jos koskaan kaikille pitäisi pystyä turvaamaan samantasoiset, riittävät korotukset. AKT on mukana yhteisten järjestöllisten toimien suunnittelussa ja valmistelussa. Katsotaan, miten päästään eteenpäin, Kokko linjaa.
- Toivomme aina neuvotteluissa pääsevämme sopimuksiin. Pitkälti järjestöllisin toimin koordinoimme myös sitä, mikäli sopimuksiin ei päästä, Riku Aalto toteaa.
Teksti: Sini SIlvàn
Päivitetty: 9.1.2023
Viimeisimmät uutiset
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
- Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 202521.11.2024
- AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta20.11.2024
- Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus15.11.2024
- Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim13.11.2024
- Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024
- Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024
- Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa7.11.2024
- Luottamusmiesvaalit syksyllä 20248.11.2024
- AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle7.11.2024
Päivitetty: 9.1.2023