Ismo Kokko Helsingin Sanomissa: Palkankorotuksia tarvitaan, koska eläminen kallistuu
2.8.2022
On tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Kuva: Kimmo Brandt
Syksyllä neuvotellaan yksityissektorin palkkaratkaisu seuraaville vuosille. Inflaatio ja korkojen nousu lisäävät mielenkiintoa työmarkkinaosapuolten palkkaneuvotteluita kohtaan. Työntekijät odottavat täysin oikeutetusti palkankorotuksia, jotka helpottavat toimeentuloa nousevien hintojen vaikeuttaessa sitä.
Ratkaisuksi tilanteeseen Antti Rinne (sd) ehdotti Helsingin Sanomien haastattelussa puitesopimusta, jonkinlaista ”kevyt-tupoa” (HS 30.7.). Yhden lehtijutun perusteella on tietysti hankala ottaa lopullista kantaa, mutta jos vaihtoehtoina ovat haalea säästösopimus tai vapaasti neuvoteltava liittokierros, osuu edustamani liiton valinta jälkimmäiseen. Meille on tärkeää, että neuvotteluissa asiat ovat omissa käsissä ja eteenpäin mennään jäsenten etu edellä. Työehtoneuvotteluissa pöydällä on paljon muutakin kuin palkankorotukset.
Rinne sanoi kevään kunta- ja hyvinvointialan palkkaratkaisun olleen poikkeuksellisen epäonnistunut ja jopa vaarallinen. Näkemys perustuu siihen, että alan palkkakehitys on kiinnitetty yksityisen sektorin muutaman alan palkkaratkaisuun siten, että kunnalla maksetaan viiden vuoden ajan aina yksi prosentti enemmän kuin yksityisellä puolella. Kallishan ratkaisu julkistaloudelle on, mutta tilannetta on tarkasteltava myös muista näkökulmista.
Talven ja kevään ahkera kunta-alan kampanjointi sekä muutaman viikon lakot osoittivat myös muuta. Ensinnäkin suomalaisella ay-liikkeellä on voimaa takanaan, eikä meidän tarvitse suostua huonoihin sopimuksiin. Se näytti meille muille esimerkkiä siitä, mitä voidaan yhdellä sektorilla saada aikaan, jos vain voimat osataan yhdistää. Esimerkiksi koko kuljetussektorin kannattaa ottaa tästä yhteistyöstä esimerkkiä, olemmehan yhteiskunnan kannalta avainasemassa ja yhdessä melko painava neuvotteluosapuoli.
Rinne viittasi haastattelussa myös siihen, että tilanne työmarkkinapöydissä on tulehtunut. Siinä hän on aivan oikeassa. Työnantajat eivät enää pitkään aikaan ole olleet halukkaita ottamaan vastuuta kokonaisuudesta, vaan he koittavat siirtää sopimisen yritys- ja yksilötasolle. Näissä tilanteissa työnantaja on yleensä niskan päällä.
Valtiovallan roolia ei toisaalta pidä väheksyä millään tavalla. Hallituksen on hyvä pohtia keskenään keinoja, joilla voi helpottaa ostovoiman heikkenemistä. Näitä voisivat olla esimerkiksi kiky-sopimuksen sosiaaliturvamaksuosuuden siirtäminen takaisin työnantajille tai matkakuluvähennyksen nostaminen. On tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen.
Päivitetty: 2.8.2022
Viimeisimmät uutiset
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
- Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 202521.11.2024
- AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta20.11.2024
- Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus15.11.2024
- Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim13.11.2024
- Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent13.11.2024
- Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia13.11.2024
- Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa7.11.2024
- Luottamusmiesvaalit syksyllä 20248.11.2024
- AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle7.11.2024
Päivitetty: 2.8.2022