Harri Pasanen kevätvaltuustossa: Turvallisuus on saatava kuntoon linja-autoalalla

- Pitäisikö linja-autonkuljettajalta ajokortin ja ammatti-pätevyyden lisäksi vaatia tietty määrä vuodessa linja-autolla ajamista, jotta ammattipätevyys säilyisi voimassa? Nyt ammattipätevyys on viisi vuotta kerrallaan voimassa, vaikka kuljettaja ei ajaisi moneen vuoteen lainkaan linja-autoa, totesi AKT:n 2. varapuheenjohtaja Harri Pasanen valtuuston kevätkokouksessa.

Harri Pasasen valtuustopuhe:

Kuopiossa tapahtui vakava onnettomuus 24.8.2018, moottoritien rampista poistunut linja-auto päättyi sillalta alas rautatielle. Tämän neljän ihmisen kuolemaan ja 19 ihmisen loukkaantumiseen johtaneen linja-auto-onnettomuuden tutkinta on valmistunut ja onnettomuustutkintakeskus antoi siitä tiedotteen 29.4.2019. Tutkinnan tulos ja sen johdosta annetut kuusi turvallisuussuositusta eivät kerro hyvää linja-autoalan turvallisuudesta Suomessa.

Parannettavaa on meillä kaikilla alalla toimivilla, jotta turvallisuus alalla kohenee. Onnettomuustutkinnassa nousi esille monia sellaisia asioita, jotka olemme, ainakin me alalla työtä tekevät, jo tiedostaneet vuosikausia. Mutta kait se on suomalainen perussynti, että mikään meillä ei muutu ennen kuin tapahtuu vakava vahinko tai onnettomuus. Pelkät puheet eivät muutosta yleensä aikaan saa varsinkin, jos muutos maksaa jotain.

Onnettomuustutkintakeskuksen suositukset

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintäministeriö laatii säännökset, joiden avulla turvallisuusjohtamisjärjestelmä otetaan käyttöön linja-autoalalla. Useimmista yrityksistä puuttuu dokumentoitu turvallisuusjohtaminen, jonka avulla yritykset voisivat arvioida keskeisiä riskejä ja laatia suunnitelmia riskien pienentämiseksi. Turvallisuusjohtamista on esimerkiksi kunnollinen työterveyshuolto, hyvä työvuorosuunnittelu ja turvallinen kalusto sekä sopivan kuljettajan valitseminen työtehtävän mukaan.

Toiseksi onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että lääkäreiden koulutuksessa huomioitaisiin myös ajoterveyden perusteet. Lääkärien tulee tuntea autonkuljettajan ammatin erityispiirteet, ajoterveysvaatimukset ja ajoterveyden vaikutus turvallisuuteen. Tähän onnettomuuteen vaikutti se, että kuljettajalla oli pitkäaikaissairaus ja se oli tullut esille terveydenhuollon kontakteissa, mutta se ei johtanut sairauden tarkempaan selvittämiseen.

Kolmanneksi onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintäministeriö lisää ajoterveysohjeisiin hyperglykemian eli korkean veren sokerin tunnistamisen sekä sen vaikutukset autonkuljettajan toimintakykyyn.

Ajoterveyden arviointi vaikeaa

Kuljettajan toimintakykyyn vaikuttavat monet asiat terveydentilan ja vireystilan lisäksi, kuten kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kaluston tuntemus. Onnettomuuteen joutunut linja-auto oli tilausajossa ja tutkinta paljastaa sen ikävän seikan, että tilausajoissa käytetään yleisesti tilapäisiä, tarvittaessa töihin kutsuttavia kuljettajia. Tilapäiset kuljettajat eivät useimmiten ole yrityksen työterveyshuollon piirissä, joten yrityksen mahdollisuudet arvioida kuljettajan ajoterveyttä ja toimintakykyä ovat tosiasiassa aika heikot.

Tilapäiseltä kuljettajalta, vaikka hänen ajoterveys olisi sinällään kuinka hyvä, voi myös puuttua riittävä kokemus linja-auton käsittelystä ja ko. ajoneuvon hallintalaitteiden tuntemus, koska ajaminen on satunnaista. Tämäkin tuli esille tässä onnettomuustutkinnassa.

Kysynkin teiltä, pitäisikö linja-autonkuljettajalta ajokortin ja ammattipätevyyden lisäksi vaatia tietty määrä vuodessa linja-autolla ajamista, jotta ammattipätevyys säilyisi voimassa. Nyt ammattipätevyys on viisi vuotta kerrallaan voimassa, vaikka kuljettaja ei ajaisi moneen vuoteen lainkaan linja-autoa. Tällainen käytäntö on ymmärtääkseni olemassa mm. ilmailupuolella lentoluvan säilyttämisen osalta, ellei kerry vuosittain tiettyä määrää lentotunteja, menettää luvat lentämiseen.

Riskipaikat kartoitettava

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös Väylävirastoa kartoittamaan tieverkosta mahdolliset riskipaikat, kuten moottorien ramppien jatkeet, joissa on raskaan ajoneuvon mahdollisuus pudota tieltä alas. Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriön tulee edistää aktiivisesti sitä, että erilaiset törmäysvaroittimet, hätäjarrutus-järjestelmät, kaistavahdit ja kuljettajan vireystilaa valvovat laitteet yleistyisivät linja-autoissa. Rautateillä, ilmailussa ja merenkulussa hyödynnetään nykyisellään enemmän tekniikkaa inhimillisten virheiden varalta kuin maantieliikenteessä tehdään.

Miksi tähän on tultu? Miksi tilausajoja ajavat tilapäiset, satunnaiset kuljettajat? Kysymys on meille kaikille tutusta asiasta, rahasta. Tilausajot on kilpailutettu niin ”kuralle”, että useat isot linja-autoyhtiöt ovat jopa kokonaan luopuneet tilausajoliikenteestä tai ainakin vähentäneet sitä merkittävästi. Mielestäni hintakilpailu tilausajoliikenteessä on ollut epätervettä jo pitkään. Tilausajojen hintoja painaa alas myös linja-autojen vuokraaminen ilman kuljettajaa. Osa linja-autoyhtiöistä on valmis antamaan ajoon pelkän linja-auton, asiakas tai tilaaja tuo ns. oman kuljettajan tullessaan.

Tekevälle sattuu

Yritykset tekevät businesta, mitä vähemmän kuljettajalle tarvitsee maksaa palkkaa tai ei lainkaan silloin kun linja-auto vuokrataan, niin jo alkaa dollarin kuvat silmissä kiilua isännillä. Ja tätä kiiltoa silmissä ei edes himmennä se, missä kunnossa auto on, kun tällainen tilapäinen tai satunnainen kuljettaja sitten viikon Lapin reissulta palaa. Auton kupeet saattavat olla ns. ”ruvella” ja kytkin luistatettu loppuun oman kokemukseni mukaan, kun linja-autoa itse ajaessani tätä jo silloin tuttua toimintamallia sivusta jouduin seuraamaan silloisella työpaikallani. Korvissa kaikuu vieläkin sanat, ”tekevälle sattuu”, kun menit tällaisen ”keikkakuljettajan” jäljiltä kysymään työnjohdolta, mikä lie autoon osunut. Mutta, kun yrityksen oma kuljettaja kiireessä ajoi pienen naarmuun kupeeseen, niin kirjallista varoitusta tarjottiin. No, tämä on teille osalle ehkä tuttua ja turha tästä jatkaa enempää.

Vastuu on tilaajalla

Asiakkailla tai ajon tilaajalla on tietenkin vastuu siitä, että valitaan oikea ja turvallinen tilausajo, jota ajaa ammatikseen linja-autonkuljettajan töitä tekevä ihminen. Tilaajan ei ole kuitenkaan ihan helppo varmistaa, onko ratissa yrityksen oma vakituinen kuljettaja vai satunnainen keikkamies. Tämän takia myös yrityksillä pitää olla nykyistä enemmän vastuuta siitä, kenen käsiin linja-auton ja siinä olevat matkustajat antavat. Ei ole oikein, että yritys on vastuunsa hoitanut sillä kunhan varmistaa, että kuljettajalla on ajokortti ja ammattipätevyys voimassa.

Myös me voimme vaikuttaa asiaan, meidän kenenkään ei pidä itse lähteä eikä antaa lastemme tai läheistemme lähteä tilausajomatkalle ellei autoa aja ammattilainen, päivittäin linja-autoa ajava kuljettaja.

Ettei synny ihan väärää kuvaa, meillä on Suomessa myös vastuuntuntoisia linja-autoyhtiötä, joilla ei ole edellä mainittuja kyseenalaisia ja jopa alan turvallisuutta heikentäviä käytäntöjä. Heiltä kun linja-auton tilaa, sitä ajaa yhtiön oma ja vakituisesti yrityksessä työtä tekevä kuljettaja. Ja on myös yhtiöitä, jotka eivät linja-autojaan ilman yhtiön omaa kuljettajaa anna ajoon.