Eväitä Vaalistajasta, että ääntä lähtisi vaalipäivänä

- Tarkoitus on saada ihmiset puhumaan vaaleista ja politiikasta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta linjaa.
Eikä vain puhumaan, vaan myös äänestämään. Jo nyt esimerkiksi media on hereillä, myös työpaikoilla pitää havahtua vaaleihin.

-  Vain 55 prosenttia työntekijöistä kertoo varmuudella äänestävänsä, johtaja Jyrki Konola lisää. 

Este äänestämiselle on esimerkiksi poliittinen jargon – ei jakseta kuunnella Ne, joilla jo muutenkin menee hyvin, on aktiivisemmin tapana käyttää ääntään. Tähän halutaan vaikuttaa.

Vaalistaja-kampanjalla halutaan antaa sellaisia eväitä, jotka kannustavat tekemään äänestyspäätöksen. Vaalikeskusteluun nostetaan teemoja, joita suomalaiset työntekijät tutkitusti eli TNS Kantarin tekemän kyselyn perusteella pitävät tärkeinä. Teemat eivät ehkä olisi olleet samoja, ellei asiaa olisi tutkittu. 

- Työlainsäädännön nippelit ei ole se, joka ensimmäisenä ihmisiä kiinnostaa, Konola kertoo.

Ostovoiman tippuminen huolettaa valtaosaa

Kun kysyttiin, ovatko ihmiset huolestuneita kotitaloutensa toimeentulosta hintojen nousemisen vuoksi? Tämä huoli oli yhteinen 59 prosentille kaikista vastaajista. Työntekijä-ryhmässä luku oli jo 67 prosenttia, työväenluokkaan itsensä määritelleistä 73 prosenttia.

- On ihmisiä tilanteessa, jossa pienetkin hinnannousut saattavat keikauttaa talouden, Konola sanoo.

Jo nyt tehdyt sopimukset ovat hyvin maltillisia. Reaaliansioissa on kuitenkin palattu 2010 luvun puolivälin lamavuosien tasolle. Samaan aikaan työllisyystilanne on vahva, yritysten tulokset hyviä, osingot ennätystasolla ja Suomen kilpailukyky kunnossa.

Ihmiset osaavat lukea puheiden taakse. Heitä ei höynäytetä puhumalla miljardin tuloveroalennuksesta, vaan ymmärretään, että se olisi pois juuri niistä palveluista, joita voi itsekin tarvita.

Vaaleissa ihmisiä kiinnostaa myös se, että Suomessa tehdään töitä vain suomalaisilla työehdoilla. Työmarkkinarikollisuus halutaan kuriin. 

Ihmiset haluavat myös luopua vastakkainasettelusta. Halutaan sopu työpaikoille.

- Nyt työnantaja on tehnyt omia ratkaisujaan. Meidän sopimusmalliamme on pistetty palasiksi. Työnantaja aikoo enemmän sanella, millä palkalla ja millaisilla työajoilla töitä tehdään, Konola sanoo.

Yksi tavoite kiky-maksujen siirto takaisin työnantajalle

Yksi vaalitavoite on kiky-sopimuksessa aikanaan työntekijöiden maksettavaksi siirtyneiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen siirtäminen viimein takaisin työnantajille.  Lisäpontta tähän antaa SAK:n puolueille tekemässä kysely, jossa tämänhetkinen enemmistö hallituspuolueista (SDP, Perussuomalaiset, Vihreät ja Vasemmistoliitto) kannattavat kikyssä työntekijöille siirrettyjen sote-maksujen siirtoa takaisin työantajalle.

Ekonomisti Tatu Nuutilan johdolla lanseerattiin Vaalistaja-kampanjassa myös maailman ensimmäinen kiky-kello.  Se tikittää reaaliaikaisesti sitä hintaa, mikä kikystä on työajan pidennyksineen sekä kiky-maksuineen siirtynyt työntekijän maksettavaksi. Tarkka summa oli Vaalistaja-kampanjan aloitushetkellä 11 384 211 927 €. Reaaliaikaisen nykytilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.kikykello.fi.

3000 euroa kuukaudessa tienaavalle työntekijälle kiky-maksut tarkoittavat kuukausi kuukauden perään 60 euron lisäkulua. Koko työuralle 18-kesäisestä eläkeikään, kiky-maksuista kertyy 36 000 euron potti, ellei muutosta tehdä. 

- Tämän verran jää saamatta, kun maksut ovat nykyisellä mallilla.

Lue lisää: vaalistaja.fi

Teksti: Sini Silvàn