AKT:n Piirainen: Pitääkö työmarkkinajärjestöjen ratkaista hallituksen ongelmat?

AKT:n Piirainen kysyi Kajaanissa

Pitääkö työmarkkinajärjestöjen ratkaista hallituksen ongelmat?

- Hallitus ajaa maltillista, keskitettyä työmarkkinaratkaisua. Hallitus on todennut, ettei se osta ratkaisua. Toisaalta se on ilmoittanut olevansa valmis tukemaan maltillista ratkaisua omilla toimillaan. Kuuluuko hallituksen arsenaaliin uhkailu järjestöjen yhteiskunnallisen aseman menettämisellä, jos ei tehdä niin kuin valtioneuvostosta käsketään, kysyi puheenjohtaja Marko Piirainen AKT:n kesäpäivien pääjuhlassa Kajaanissa.

Piirainen ihmetteli sekä pääministeri Jyrki Kataisen että valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen uhittelua työmarkkinajärjestöjen suuntaan. – Onko työmarkkinajärjestöjen hallituksen mielestä ratkaistava yksin globaalit talousongelmat?

- Mitä muuta hallituksen omat toimet tarkoittavat? Inflaatiotarkistuksia palkansaajien tuloveroasteikkoihin vai kenties jotain muuta? Olisi vähintäänkin kohtuullista kertoa valtioneuvoston toimenpiteistä siinä vaiheessa, kun palkankorotusten ja omien toimien yhteisvaikutuksen arviointia suoritetaan, totesi Marko Piirainen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK hämmentää työmarkkinasopua, koska järjestöllä ei tunnu olevan yhtenäistä linjaa keskitetystä tai liittokohtaisesta ratkaisusta. – Palkankorotuksissa EK:n linja on äärimaltillinen. Laatutavoitteiden osalta on tarjolla vain nykytaso jopa tai heikennyksiä. Pienet palkankorotukset pitäisi EK:n mielestä maksaa eläkepuskureista sekä verokevennyksinä eli muiden kuin yritysten maksamina, arvioi Piirainen.

SAK on linjannut, että palkansaajien ostovoima on turvattava seuraavalla sopimuskierroksella kaikissa olosuhteissa. Palkankorotuksissa on tarvittaessa painotettava matalapalkka-aloja.

AKT valmis liittokierrokselle

- AKT on valmiina liittokohtaisen tes-kierroksen aloittamiseksi normaalissa aikataulussa. Tällä kierroksella on useita periaatteellisesti isoja asioita ratkottava muiden muutosesitysten lisäksi. Esimerkiksi kuorma-autoalan yleissitovuuden turvaaminen myös tulevaisuudessa, linja-autoalan kilpailutukseen liittyvät asiat sekä satama-alan työehtosopimuksen irtisanomisjärjestyksen noudattamisen pelisääntöjen kirjauksen selventäminen, linjasi Piirainen AKT:n tes-tavoitteita.

- Jos alkusyksyn aikana, kaikista ristiriidoista huolimatta, syntyy keskusjärjestöjen neuvottelema, keskitetty työmarkkinaratkaisu, on jokaisen jäsenliiton, myös AKT:n, käytävä omat soveltamisneuvottelut sopimusaloittain työnantajaliittojen kanssa määrätyssä ajassa. Sen jälkeen on liiton hallinnon arvioitavissa, mahtuvatko sopimustavoitteemme keskitettyyn ratkaisuun vai irtaudummeko jatkaen neuvotteluja liittokohtaisesti. 
  
- Olipa neuvottelukierros kumpi tahansa, työntäyteinen syksy ja talvi on meillä edessä. AKT:lle on aina ollut tärkeämpi sopimuksen sisältö kuin muoto, muistutti AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.

Elvytykselle riittävät määrärahat ensi vuoden budjettiin

- Maan hallitus kokoontuu kuun lopussa budjettiriihen ympärille. Esimakua saimme jo valtiovarainministeriön esityksestä, jonka pohjalle ensi vuoden budjettiesitys on rakennettu.
Budjettiesityksen hyviä puolia ovat täsmäelvytykset infraan ja rakentamiseen, joskin ne ovat auttamattoman pieniä taloustilanteeseen verrattuna.

- Laskusuhdanteen aikana on isänmaallista korjata rapautunut tie- ja rataverkosto sekä mm. homekoulut. Siihen ei 200 - 300 miljoonan euron panostus riitä, vaan summan pitää olla lähempänä miljardia euroa. Rahoitus edellä mainittuun, työllistävään täsmäelvytykseen löytyy mm. yhteisöveron alentamista järkeistämällä Ruotsin tasolle 22 %:n, eikä hallituksen esityksen mukaisesti 20 %:n. Elvytys työllistää huomattavasti nopeammin kuin yhteisöveron alentamisen laskennalliset synergiavaikutukset, arvioi Piirainen.

Mitä rakenteellisia toimia?

- Budjettiesityksen julkistamisen yhteydessä valtiovarainministeri toisti pääministerin aikaisemman kannan rakenteellisten toimien tärkeydestä. Mitä rakenteelliset toimet pitävät sisällään? Sitä ei vielä kerrottu, vaan ne päätetään vasta ensi kevään kehysriihen yhteydessä. Oletettavaa kuitenkin on, että ne ovat heikennyksiä esimerkiksi nykyisiin eläke-ehtoihin joko tason tai aloitusajan muodossa.

- Mielestäni olisi vähintäänkin kohtuullista kertoa budjettiriihen yhteydessä, mitä esitykset tarkasti ottaen ovat, ja keitä sekä miten ratkaisut koskevat, jos hallituksella on aitoa halua saada aikaan laatukysymyksiin painottuva, työllisyyttä ja kasvua sekä oikeudenmukaisuutta tukeva työmarkkinaratkaisu, korosti Marko Piirainen.