AKT:n Piirainen lyttää yhteiskuntasopimuksen: Haluamme neuvotella omista työehdoistamme

Katso haastattelu Katsomosta >>

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT lastaa sopimuspöytään omia ehtoja. Tavoitteena on jäsenten ostovoiman parantaminen, käytännössä siis liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut. 

– Niin kauan kun puhutaan työntekijöiden ostovoiman alentamisesta tai työajan pidentämisestä massatyöttömyyden aikana, emme edes lähde tähän keskusteluun, täräyttää AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.

Piiraisen mielestä nyt valmisteltu yhteiskuntasopimus olisi käytännössä "tupo kolmonen" ja niiden aika on hänen mukaansa ohi. 

– AKT tähyää liittokohtaiselle kierrokselle seuraavalla tes-kierroksella eli haluamme neuvotella itse omista työehdoistamme.

Piiraisen mukaan AKT on jo kantanut vastuuta, kun se on ollut mukana kahdessa edellisessä keskitetyssä sopimuksessa erittäin matalilla palkankorotuksilla.

– Jos verrataan kilpailijamaihin, esimerkiksi Saksaan, niin siellä sovittiin tänä keväänä noin 3,5 prosentin palkankorotus. 

– Tätä taustaa vasten haluamme, että AKT:n jäsenten ostovoima kasvaa, kuittaa Piirainen.

Lista kipupisteistä on pitkä

Hallitusohjelmaan kirjatun tilannekuvan mukaan Suomi on "näivettymisen kierteessä". Talous ei kasva, työttömyys on korkealla, kilpailukyky on rapistunut ja sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita ei ole uudistettu. Piirainen moittii arviota yksioikoiseksi.

– Tasavallan hallitus lähtee ratkaisemaan asioita siten, että vain työntekijöiden pitäisi joustaa ja se ei AKT:lle käy!

Työajan pidennys ei ole ainoa asia, joka närästää. Myös koeajan pidennys, määräaikaisten työsuhteiden perusteiden höllentäminen ja työttömien takaisinottovelvollisuudesta luopuminen paikallisesti. 

Piirainen arvelee, että yhteiskuntasopimuksen varsinaiset arkkitehdit ovat Etelärannassa ja Suomen Yrittäjien toimistossa Mannerheimintiellä.

– Ei voi tehdä niin kuin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) yritys tässä keväällä oli, että lähdetään yhden osapuolen eli palkansaajien ehtoja yksipuolisesti heikentämään.

– Asialistan pitää olla aivan toisenlainen ja tasapainoisempi ennen kuin voidaan edes periaatteessa sitä keskustelua käydä.

Piirainen väistää väitteen siitä, että ostovoiman kasvu haihtuisi käytännössä yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtoina oleviin veronkorotuksiin.

– Tämä hallituksen kiristys 1,5 miljardin edestä veronkorotuksina tai muina maksuina, jos yhteiskuntasopimusta ei tule, on sen laatuinen, että sitä ei voi ammattiyhdistysliikkeen niskoille laittaa.

– Sehän pitää sisällään kansallisen maataloustuen leikkauksia, yritystukia ja terveyskeskusmaksujen palauttamista. Näitä asioita ei pidä sekoittaa, vaan täytyy pysyä niissä asioissa, mitkä koskettavat työmarkkinoita ja sitten hallitus kantaa poliittisen vastuun talouden tilanteesta valtakunnallisesti, hän perustelee.

Millä ehdoilla mukaan?

Keskikesän tyrmäyksestä huolimatta Piirainen pohtii ehtoja, jolla AKT voisi keskusteluun yhteiskuntasopimuksesta osallistua.

– Ensimmäisenä työajan pidentämispuheet pitää lakaista kokonaan työpöydältä pois.

– Sen lisäksi pitää olla työntekijöiden muutosturvaa parantavia tekijöitä kuten alipalkkauksen kriminalisointia ja nollatuntisopimusten kieltämistä.

– Sen jälkeen me voidaan sitä asiaa harkita.

– Mutta lähtökohta meillä on se, että jokaisen ratkaisun pitää olla ostovoimaa parantava tekijä ja siksi me lähtökohtaisesti tähyämme seuraavalle kierrokselle liittokohtaisesti ja keskitetty ratkaisu on meillä tällä erää pois suljettu.

Työn yksikkökustannusten alentamisen sijasta Piirainen parantaisi kilpailukykyä koulutuksella.

– Työntekijöiden osaamista täytyy pitää yllä myös sellaisina aikoina, kun työllisyystilanne ei ole paras mahdollinen.

– Jos yrityksellä on osaava henkilöstö käytössä, niin nyt on oiva mahdollisuus edelleen hyödyntää koulutusta ja pitää yrityksen työntekijät siinä osaamistasossa, että kun nousukausi lähtee päälle, niin heillä on osaava henkilöstö edelleen käytössä.

Samaan hengenvetoon Piirainen muistuttaa myös työssäjaksamisesta. 

– Jos Suomen kilpailukykyä halutaan parantaa, sen täytyy lähteä jokaisesta yrityksestä ja yrityksen hyvästä henkilöstöpolitiikasta, jolla voidaan vähentää sairaspoissaoloja ja kehittää henkilöstön työssäjaksamista.

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ei usko, että koeajan pidennys tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus tukisivat työllisyyttä.

– En usko tässäkään raippalinjaan. Kannatan nykyistä järjestelmää, jossa on turvattu tasaisesti ansiotaso. 

Uutinen MTV3 sivuilla >>