AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen Kuhmon Työväen vappujuhlassa Suomeen on tulossa porvarihallitus – ay-liikkeen oltava hereillä!

Vajaa kaksi viikkoa sitten Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli hieman reilu 70 %, mikä on demokratian kannalta ehdottomasti liian alhainen. Kuitenkin kaikilla meillä, jotka käytimme äänioikeuttamme, on valtakirja tarkastella myös kriittisesti vaalien tulosta ja arvioida sen vaikutuksia tulevaisuuteen. 

Tällä valtakirjalla pohdinkin nyt tulevia askelmerkkejä juuri tavallisen palkansaajan näkökulmasta. Äänestäjien enemmistö suosi nyt päättyneen vaalikauden oppositiopuolueita tai hallituksesta oppositioon siirtyneille puolueita. Valtaa ei ole aina helppoa tai yksinkertaista kantaa eivätkä kaikki tehdyt ratkaisut miellytä jokaista äänestäjää. Tästä huolimatta äänestäjien tahtotilaa on syytä kunnioittaa ja tuleva hallitus pitää muodostua vaalivoittajien tai vähiten vaaleissa hävinneiden puolueiden ympärille. Poliittisen vasemmiston, niin SDP:n kuin Vasemmistoliitonkin, on vuoro siirtyä oppositioon. Suomeen on tulossa 24 vuoden jälkeen puhdas porvarihallitus, -91 vaalien tuloksen mukaisesti.

Kuhmon ja koko Kainuun kannalta eduskuntavaaleissa mentiin myös iso askel taaksepäin. Viiden puolueen sijasta enää kahdella puolueella on täältä edustajia uudessa eduskunnassa. Tämä ei paranna miltään osin ns. Kainuupuolueen tilannetta. Kylmä tosiasia on, että mitä useammassa eduskuntaryhmässä on maakunnan asioita ymmärtäviä edustajia, sen todennäköisempää asioiden suotuisa eteneminen on. Näin heikkoa tilannetta ei ole ollut tältä osin vuosikymmeniin. Toivottavasti eri poliittiset ryhmät ottavat tilanteesta oppia ja huomioivat tämän paremmin seuraavien eduskuntavaalien ehdokasasettelussa.     

Media on ollut erittäin kiinnostunut vaalien jälkeisestä ajasta ja varsinkin vaalivoittaja, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän yhteiskuntasopimuksen sisällöstä sekä ay-liikkeen suhtautumisesta siihen. Itse arvioin asiaa puhtaasti asiapohjalta, ilman puoluepoliittisia intohimoja. Jokaisen pääministerin kanssa on tehty ja tullaan tekemään yhteistyötä, joko enemmän tai vähemmän.

Taakkaa on jaettava oikeudenmukaisesti

Palaan ajassa vielä hieman taaksepäin, koska tuore vaalitulos ja asetelma muistuttavat pitkälti vuoden -91 vaalitulosta. Silloin maahan ryhdyttiin neuvottelemaan keskustan puheenjohtajan, hallitustunnustelija Esko Ahon johdolla yhteiskuntasopimusta, jonka takuumieheksi oli pyydetty Suomen pankin johtaja Kalevi Sorsa. Syntyi yhteiskuntasopimusluonnos, jossa työntekijöiden taulukkopalkkoja sekä muita etuisuuksia olisi alennettu yritysten kilpailukyvyn nimissä. Onneksi kaksi vientiteollisuuden liittoa, Metallityöväenliitto sekä Paperiliitto, kaatoivat yhteiskuntasopimusluonnoksen, jonka olisivat jo olleet hyväksymässä mm. nykyistä Elinkeinoelämän Keskusliittoa EK:ta edeltänyt työnantajien keskusjärjestö. Keskustan sekä koko porvarihallituksen ajama työreformi tyrmättiin viime kädessä yleislakon uhalla. Senaatintorilla oli vuonna -91 enemmän ihmisiä paikalla osoittamassa mieltä kuin mitä oli jääkiekon maailmanmestaruusjuhlissa vuonna -95.

Jos nyt parasta aikaa neuvoteltavan yhteiskuntasopimuksen sisältö on tehdä sopeutustoimia eli leikkauksia erilaisiin etuisuuksiin oikeudenmukaisesti, en ole silloin tyrmäämässä sopimusta tutkimatta sitä ennalta. Silloin se tarkoittaa taloudellisen taakan jakamista enemmän niille kansalaisille, joilla on todellista maksukykyä selvitä tulevista maksujen korotuksista sekä erilaisista etuuksien heikennyksistä pieni- ja keskituloisia kansalaisia paremmin. Samalla se tarkoittaa myös sitä, että yhtään veronmaksajien verovaroilla maksamaa tukikohdetta ei jää yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle, mukaan lukien maatalous- sekä yritystuet ja puolustusmäärärahat. 

Jos yhteiskuntasopimus tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritysten kilpailukykyä ja työllistämisen edellytysten parannuksia tehdään vain palkansaajien, työttömien tai pieni- ja keskituloisten eläkeläisten nykyisiä ehtoja heikentämällä, en kannata miltään osin yhteiskuntasopimuksen solmimista. 

Työehtosopimuksista neuvottelevat työmarkkinajärjestöt

Todennäköisimmän hallituskoalition eli keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, ruotsalaisen kan-sanpuolueen sekä kristillisten vaaliohjelmissa tai tavoiteohjelmissa puhutaan erilaisista keinoista yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi: esimerkkinä mainittakoon ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolitus joko sen keston tai tason osalta, työntekijöiden työsopimuslaissa määrätyn koeajan kasvattamista nykyisestä neljästä (4) kuukaudesta kuuteen (6) tai jopa kahdeksaan (8) kuukauteen sekä yleissitovien työehtosopimusten minimiehtojen heikentämistä esimerkiksi tuntipalkkoja laskemalla tai siirtämällä tehtyjä ylityökorvauksia työaikapankkeihin joskus myöhemmin pidettäväksi. Kysynkin, kuinka moni palkansaajaäänestäjä on aidosti näiden tavoitteiden takana? Jos äänestit edellä mainitun puolueen ehdokasta, annoit samalla valtakirjan seuraavaksi neljäksi vuodeksi työehtojen heikentämiselle juuri omalta kohdaltasi. Toivottavasti vaalitentissä kerrottu vitsi ei leikkaa ensi kesän lomaltapaluurahaasi.

Palkansaajien onneksi tasavallan hallitus ei päätä kuitenkaan kaikista palkansaajille kuuluvista asioista. Työehtosopimuksista neuvottelevat, vaalituloksesta riippumatta, työmarkkinaosapuolet. Kesäkuun 15. päivään mennessä ratkeaa, tuleeko nyt voimassa olevaan työllisyys- ja kasvusopimukseen optiovuotta 2016. Jatkovuoden osalta keskusjärjestöjen edustajat käyvät parasta aikaa neuvotteluja tulevista palkankorotuksista. Palkankorotus vuodelle 2016 tullee olemaan verraten matala, koska viime vuoden palkankorotus oli keskiarvona noin 0,8 % suuruinen ja tänä vuonna se on 0,4 %. 

Joka tapauksessa, palkankorotuksen, vaikka se olisi 0,5 % on yhdessä mahdollisen tuloveroasteikon indeksitarkastuksen kanssa oltava palkansaajien ostovoimaa kasvattava ratkaisu. Inflaatiokehitys eli tavaroiden ja palveluiden kallistuminen ei saa ylittää palkankorotuksen sekä tuloveronkevennyksen yhteisvaikutusta. Suomeksi sanottuna: ehtona jatkovuoden hyväksymiselle AKT on asettanut palkansaajien ostovoiman kasvamisen myös vuonna 2016, muussa tapauksessa tulen äänestämään jatkovuoden hylkäämisen puolesta SAK:n hallituksessa.

Vientiteollisuuden kasvu luo työtä ja hyvinvointia

Tulevan hallituksen ohjelman, mahdollisen yhteiskuntasopimuksen jälkeen pitää perustua vientiteollisuuden kasvun tukemiseen. Se tuo lisää työtä ja hyvinvointia. Painopistealueena on myös huolehdittava kotimarkkinoiden toimivuudesta. Kasvun edellytyksiä voidaan parantaa investoimalla mm. koko Suomea kattavaan ja toimivaan tieliikenneväylästöön.

Liikenneväylien ylläpitoon pitää tehdä vähintään 200 miljoonan euron tasokorotus, joka kohdennetaan pääsääntöisesti vaikuttavimpiin kohteisiin huomioiden mm. työmatkaliikenne, unohtamatta myöskään alempiasteista tieverkkoa, josta toimitetaan esimerkiksi puuta raaka-aineeksi teollisuuden eri tarpeisiin. 

Lentoliikenteen sääntelyä kehitetään siten, että se on maakunnallisesti tasapuolista. Raskaan liikenteen kustannusrasitusten kasvattamisesta on pidättäydyttävä koko vaalikauden ajan sekä tutkittava polttoaineveron palautusjärjestelmä ja tienkäyttömaksut. Edellisellä alennetaan logistiikkakustannuksia ja jälkimmäisellä saadaan myös ulkomainen ammattiliikenne osallistumaan tieverkon ylläpidon kustannuksiin. 

Työnteon kannattavuutta parannetaan alentamalla pienempien ansiotulojen verotusta muuttamalla työtulovähennystä sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä kohdistamalla ne paremmin pienituloisille sekä muuttamalla valtion tuloveroasteikkoa. Lisäksi palauttamalla varallisuusvero lisätään yhteiskunnan sisällä kansalaisten oikeudenmukaisuutta.

Harmaan talouden torjuntaa on tehostettava uudistamalla tilaajavastuuta kohti ketjuvastuuta. Veronumerolainsäädäntöä on laajennettava koskemaan rakennusalan lisäksi myös muita aloja, esimerkiksi kuljetusalaa.

Ei nollatuntisopimuksille

SAK:lainen ammattiyhdistysliike sekä poliittinen työväenliike on yhdessä tekemistä, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viime vuonna nuorten ay-aktiivien aloitteesta käynnistettiin Operaatio Vakiduuni -kampanja. Tavoitteena on herättää kansanliike vakituisen työn puolesta ja parantaa pätkätyöläisten asemaa. Mukana on jo tuhansia eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä eri aloilta. 

Vakityö tarkoittaa sitä, että yhdellä työllä tulee toimeen. Työntekijällä on riittävä palkka ja riittävästi työtunteja. Työpaikoilla noudatetaan työelämän pelisääntöjä. Vakituinen työ on taloudellisesti kannattavaa työnantajille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle.

Nollatuntisopimuksilla pelisääntöjä voidaan kiertää. Nollatuntisopimukset koskettavat koko ajan yhä useampia työntekijöitä. Tällä hetkellä nollatuntisopimuksella työskentelee jo 83 000 työntekijää, mikä on neljä prosenttia työväestöstä. Mikään toimiala tai ammattiryhmä ei ole turvassa.

Kampanjan aktiivit ovat laittaneet vireille kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on lopettaa nollatuntisopimukset. Aloitteessa vaaditaan, että työnantaja joutuu määrittämään työsopimusta solmittaessa minimituntimäärän. Alle 18 tunnin viikkotuntimäärään voi mennä vain, jos työntekijä niin haluaa esimerkiksi opiskelun takia.

Jo yli 40 000 on ottanut kantaa ja allekirjoittanut aloitteen. AKT ry on allekirjoittanut ja sitoutunut koko liittona hankkeeseen.

Pyydänkin teitä jokaista yksitellen ja erikseen allekirjoittamaan kansalaisaloitteen. Voit tehdä sen sähköisesti netissä tai täyttämällä paperisen kannatusilmoituksen.

Lähetetään selkeä viesti hallitusneuvottelijoille, että haluamme vakityön, emme nollatuntisopimuksia. Rikotaan 50 000 allekirjoituksen raja jo tänään!  

Tulevaisuuden haasteellisista ajoista huolimatta haluan toivottaa teille kaikille oikein iloista vappua sekä kotimaista suomalaisen työn päivää!

- Liikenneväylien ylläpitoon pitää tehdä vähintään 200 miljoonan euron tasokorotus, vaati Marko Piirainen vappupuheessaan.